Mikko aloitti uransa SSO:lla 12 vuotta sitten, ja on työskennellyt monissa eri tehtävissä, muun muassa sisäisenä tarkastajana, sekä business controllerina eri toimialoilla. Perheen arki täyttyy lasten harrastuksista, jota kautta Mikon tiekin vei takaisin lentopallon pariin.– Aloitin itse lentopallon jo noin yhdeksänvuotiaana ja pelasin sitä reilusti yli parikymppiseksi asti, Mikko kertoo.Perttelissä, entisessä hyvinkin tunnetussa lentopallopitäjässä laji oli luonnollinen osa paikallista harrastuskulttuuria. Suurin osa Mikon kaveripiiristä pelasi lentopalloa, ja myös hänen isänsä oli mukana valmennuspuuhissa.
Tyttären harrastuksen kautta takaisin lentopallon maailmaan
Mikon valmennusura alkoi, kun hänen vanhin tyttärensä innostui lajista lentisleikkikoulussa ja löysi sitä kautta lentopalloilun pariin. Ei mennyt aikaakaan, kun Mikko tarjoutui mukaan seuran toimintaan ja pian hän huomasikin olevansa valmentajan roolissa. Nyt takana on jo neljä kautta Salon Viestin tyttöjen juniorijoukkueen parissa. Mikon joukkue harjoittelee noin kaksi kertaa viikossa ja osallistuu kuukausittain erilaisiin pelitapahtumiin. Vaikka peleissä pelataankin ainakin puoliksi tosissaan, ovat tärkeimmät tavoitteet ihan muuta kuin pelillinen menestys. – Ehdottomasti tärkeintä on se, että lapset viihtyvät ja saavat onnistumisen kokemuksia sekä kokevat yhteisöllisyyttä, Mikko sanoo. Yhteiset onnistumiset palkitsevat ja motivoivat
Valmentamisessa Mikkoa motivoi erityisesti se, kun saa seurata omien joukkuelaistensa kehitystä. Hän nostaa eritoten esiin ne hetket, kun uusi harrastaja sitkeän harjoittelun ja periksiantamattomuuden kautta onnistuu harjoituksissa, ja kuinka taitojen karttuminen alkaa näkyä. – On hienointa nähdä, kuinka lapset oppivat, yrittävät ja onnistuvat. Siitä saan myös itse valtavasti energiaa, toteaa Mikko iloisena. Oppimista valmentajalle ja liikunnan iloa kaikille
Valmentaminen tarjoaa myös hyvän vastapainon työlle, sekä kehittää työelämässäkin tarvittavia taitoja, kuten ryhmän ohjaamista, toiminnan organisointia sekä erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä. – Kun astun lentopallosalin ovesta sisään, niin kyllä kaikki työasiat unohtuvat samantien. Valmentaminen on niin intensiivistä tekemistä, että työt katoavat ajatuksista nopeasti, Mikko naurahtaa. Vaikka Mikko suhtautuu valmentamiseen harrastuksena, haluaa hän kehittyä siinä jatkuvasti. Hän seuraa aktiivisesti muiden valmentajien toimintaa, katsoo harjoitusvideoita ja kerää muistiin uusia harjoitusideoita. Vaikka tavoitteena ei olekaan puhtaasti menestyminen vaan pikemminkin liikunnan ilo, pyritään kuitenkin joukkueena ottamaan pieniä kehityksen askelia koko ajan eteenpäin. Tärkeää on säilyttää matala kynnys osallistumiseen niin harjoituksissa kuin peleissäkin. Yhdessä tekemällä parhaat tulokset
Jos joku innostuu lentopalloilusta ja miettii, miten lajiin voisi päästä mukaan, on Mikon neuvo yksinkertainen: rohkeasti mukaan vaan. Paikallisilta seuroilta löytyy yleensä ryhmiä niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin pelaajille. Lapset aloittavat usein pallokoulusta, jossa pääsee lajin pariin rennosti ja turvallisesti. – Joukkueurheilussa oppii toimimaan osana ryhmää ja ottamaan muut huomioon. Yhdessä tekeminen antaa paljon. Nauttikaa liikunnasta ja kokeilkaa eri lajeja monipuolisesti. Sitä kautta löytyy se itselle sopivin ja mukavin laji harrastaa, neuvoo Mikko.Lopuksi Mikko vielä toteaa niin vapaa-aikaan kuin työelämäänkin sopivat sanat: parhaat tulokset syntyvät yhdessä tekemällä. Näihin sanoihin on hyvä lopettaa.