Mene Etusivulle
HakuLiity asiakasomistajaksi
Mene Etusivulle
Haku
24.3.2026

Meidän Itämeri – pieniä hyviä tekoja oman seudun onneksi

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja John Nurmisen Säätiö solmivat elokuussa 2025 yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa pullonpalautusrahojen lahjoittamisen John Nurmisen Säätiölle SSO:n marketeissa ja liikennemyymälöissä. Pullonpalautusrahat ohjautuvat lyhentämättöminä Säätiön Pellon Perintö -hankkeelle, joka parantaa Uskelanjoen valuma-alueen vesien tilaa ja tukee kestävää viljelyä. Hankkeen tavoitteena on vähentää Saaristomeren ravinnekuormitusta ja vahvistaa ihmisten suhdetta omaan lähivesistöönsä.
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiöllä on hankkeita Suomen lisäksi myös muissa Itämeren rannikkovaltioissa ja lähialueilla, kuten Latviassa, Puolassa ja Ahvenanmaalla.Pellon Perintö -hankkeen kautta vähennetään Saaristomeren ravinnekuormitustaUskelanjoki sijaitsee Salon ja Someron alueilla ja laskee Halikonlahteen. Kolmivuotisessa Pellon Perintö -hankkeessa toteutetaan maatalouden vesiensuojelun tehokkaimpia toimia Uskelanjoen valuma-alueella yhdessä paikallisten maatalousyrittäjien, kuten kotieläintuottajien ja kasviviljelijöiden kanssa. Hankkeen projektipäällikkö Henri Nikkonen kertoo Uskelanjoen valikoituneen hankkeen kohteeksi, koska joki sijaitsee keskeisesti Saaristomeren valuma-alueella.– Suomessa maatalous on suurin Itämeren fosforikuormituksen aiheuttaja, ja kuormituksen vaikutukset ovat merkittävät Saaristomeren valuma-alueella. Uskelanjoen keskeinen sijainti ”Suomen vilja-aitassa” vaikutti siihen, miksi halusimme viedä hankkeen juuri tälle alueelle, Nikkonen sanoo.

Hankkeessa on mukana jo lähes 50 alueen viljelijää, ja kiinnostus kasvaa jatkuvasti.

– Viljelijät ovat suhtautuneet hankkeeseen erittäin positiivisesti ja kiinnostuneesti. Tällä hetkellä jo noin neljäsosa alueen viljelijöistä on tehnyt toimia omalla tilallaan hankkeen puitteissa. Käytännössä prosessi etenee niin, että jos viljelijä haluaa mukaan, hän pyytää meiltä neuvontakäynnin tilalleen. Siellä katsotaan yhdessä asiantuntijan kanssa juuri kyseiselle tilalle sopivat toimenpiteet. Tämä on lisännyt sitoutumista hankkeeseen, ja toimenpidevalikoimaa on myös kehitetty yhdessä viljelijöiden kanssa, kertoo Nikkonen.Valuma-alueella toteutettavat toimet parantavat pellon kasvukuntoa ja joen tilaa. Hanke pyrkii edistämään muun muassa maanparannusaineiden käyttöä ja lannankierrätystä alueella.– Konkreettisia toimia ovat esimerkiksi maanparannusaineiden, kuten kipsin ja rakennekalkin käytön lisääminen. Nämä vähentävät valumien syntymistä pelloilta jokeen ja sitä kautta Itämereen asti. Lisäksi pyrimme lisäämään peltojen kasvipeitteisyyttä sekä kierrättämään lantaa: jos jollain tilalla syntyy lantaa yli omien tarpeiden, etsitään sille käyttöä muilta tiloilta, Nikkonen sanoo.

Kulttuurinen näkökulma ja paikallisten osallistaminen

Hankkeessa on myös vahva kulttuurinen näkökulma, jonka tavoitteena on osallistaa paikallisia ihmisiä ja kerätä heidän muistojaan ja kokemuksiaan.– Haluamme kulttuurin keinoin innostaa viljelijöitä mukaan. Hankkeessa valokuvataan Uskelanjoen seudun asukkaiden elämää ja muistoja, joista kootaan vuonna 2027 avautuva yhteisöllinen näyttely, toteaa Nikkonen.Pellon Perintö -hanke päättyy vuonna 2027, mutta se ei välttämättä tarkoita hyväksi havaittujen toimintamallien käytön lopettamista.– Tarkastelemme jo hankkeen aikana, voisiko toimivia konsepteja ja toimintamalleja monistaa muille alueille, joko meidän tai jonkin muun tahon toteuttamana, Nikkonen kertoo.

Arjen valintoja Itämeren hyväksi

Itämeren tilaan vaikuttavat monet tekijät maatalouden fosforipäästöjen lisäksi. Esimerkiksi jätevesien puutteellinen käsittely sekä mereen päätyvät kemikaalit ja muoviroska kuormittavat merta. Laivojen pilssivedet voivat tuoda vieraslajeja ja öljyjäämiä mereen. Lisäksi ilmastonmuutos lisää sateita ja valumia, mikä pahentaa rehevöitymistä. Jokainen näistä tekijöistä heikentää meren tilaa, mutta niihin voidaan vaikuttaa sekä yhteisillä toimilla että arjen valinnoilla.Mitä jokainen meistä voi sitten tehdä Itämeren hyväksi pullonpalautusrahojen lahjoittamisen lisäksi?– Kaikki lähtee vastuullisista elämäntavoista, kuten kulutustottumuksista ja ruokavaliosta. Syö vastuullisesti pyydettyä kalaa – erityisesti Itämeren kalaa – lisää kasviperäisiä ruokia ja suosi lähiruokaa. Mieti matkustustapojasi ja ostotottumuksia: vältä turhia ja kertakäyttöisiä hankintoja. Pienistä valinnoista syntyy suuri puro – ja merkittävä vaikutus, sanoo Nikkonen lopuksi.

KATEGORIAT

  • Pieniahyviatekoja
  • Tekosysteemi
  • #pieniähyviätekoja
  • Vastuullisuus
  • Uutiset

Sinua saattaisi kiinnostaa