Vastuullisuus painaa yhä enemmän niin kuluttajien kuin yritystenkin tekemissä valinnoissa, sillä sekä pienillä että suurilla teoilla on merkitystä. Siksi Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa vastuullisuus on mukana toimialueen arjessa. SSO tekee vastuullisia tekoja, jotta asiakkaiden on helppo tehdä vastuullinen päätös omissa arjen valinnoissaan. Kuinka vastuullisuus näkyy hotellissa, ravintoloissa tai päivittäistavarakaupoissa? Lue, miten kolme SSO:n toimipistettä ovat ottaneet ympäristövastuun osaksi jokapäiväistä arkeaan.

Vedenkulutus laski alle kolmasosaan

SSO on mukana alueensa arjessa ja luo yhteistä hyvää lukuisilla eri tavoilla. Niin hotelleissa, päivittäistavarakaupoissa kuin ravintoloissakin vastuullisuus on jokapäiväistä työtä ja käytännön toimintaa. Original Sokos Hotel Rikala nosti ympäristötietoisuutensa uudelle tasolle, kun hotelli uudistettiin alkuvuonna 2020.

”Hotelli Rikalalle on myönnetty kansainvälinen Green Key -sertifikaatti. Se tarkoittaa, että olemme sitoutuneet ottamaan toiminnassamme huomioon ympäristön hyvinvoinnin”, kertoo Rikalan hotellinjohtaja Jaana Johansson. ”Hotellin uudistuksen myötä vaihdoimme muun muassa kylpyhuoneiden hanat”, Johansson jatkaa. Uudet hanat säästävät vettä mukavuudesta tinkimättä. Niiden virtaama on laskenut alle kolmasosaan edellisiin vesihanoihin verrattuna. Moni muukin ympäristöystävällinen teko tapahtuu kylpyhuoneessa: vieras voi esimerkiksi päättää, milloin hän vaihtaa kylpypyyhkeensä uuteen ja voi käyttää hotellin tarjoamia eco label -kylpytuotteita.

”Kun pyyhkeet ja liinavaatteet pestään, noudatamme siinäkin tarkkaa ympäristöohjelmaa. Siisteys on aina ollut tärkeää, mutta tänä päivänä noudatamme erityistä tarkkuutta”, Johansson toteaa. ”Siivous on tehostettua ja desinfioimme kosketuspinnat tietokoneen näppäimistöstä hissin painikkeisiin. Huoneiden avainkortit pestään koneellisesti. Vieraiden huomiointi ja viihtyvyys on meille erittäin tärkeää!”

Miljoona ajokilometriä aurinkovoimalla

Myös Prisma Nummela koki suuren uudistuksen, kun sen koko lähes kaksinkertaistui vuonna 2018. Silti sen energiantarve pysyi lähes ennallaan. Siihen pystyttiin nykyaikaistamalla tekniikka tähän päivään. Suurin yksittäinen energiankuluttuja Prisma Nummelassa on kaupan kylmälaitteisto.

”SSO ja koko S-ryhmä on pitkäjänteisesti ollut kylmätekniikan edelläkävijöitä”, SSO:n liikepaikkapäällikkö Mika Tolppola sanoo. ”Käytimme Prisma Nummelassa uusinta hiilidioksidipohjaista kylmälaitosta, joiden käyttöä on optimoitu juuri tämän myymälän tarpeisiin sopivaksi. Myös aurinkopaneeleiden tuottama sähkö saadaan kesäaikaan avuksi, kun kylmälaitoksen kulutus on suurimmillaan.”

Prisma Nummelan katolla olevat 783 aurinkopaneelia ovat olleet erinomainen lisä energiantuotantoon. Aurinkopaneelit ovat tuottaneet jo 356 MWh sähköä – se vastaa noin 20 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta tai 1 miljoonan kilometrin ajomatkaa sähköautolla. Aurinkopaneelien ansiosta päästöt ovat laskeneet jo 31 hiilidioksiditonnia.

Kohti muovitonta ravintolakokemusta

Vastuullisuus on luonteva osa SSO:n toiminta-ajatusta. Siksi ravintoloiden muovinkäyttöön kiinnitettiin nopeasti huomiota ja muovipillien tarjoaminen ravintoloissa lopetettiin vuonna 2018. Muovisten drinkkitikkujen, ketsuppi- ja dippiastioiden käyttäminen loppui vuonna 2019. Pelkästään muovipilleistä ja muovisista drinkkitikuista luopuminen on johtanut vuodessa 5 000 muovikilon säästöön.

”Se oli hirveän helppo toteuttaa! Ei ollut edes haasteellista”, kommentoi SSO:n ruokaravintoloiden asiakkuuspäällikkö Elina Pakkanen. ”Jatkossa toivon, että myös take away -astiat olisivat mahdollisimman ekologisia. Tämä on hyvin ajankohtainen asia. Odotamme, että teollisuus pystyy tuottamaan sellaisia lämmönkestäviä noutoruoka-astioita, mitkä sopivat ravintoloidemme käyttöön.”

Viime vuosina ruokahävikistä on tullut suuri puheenaihe. Eikä syyttä, sillä Suomessa tuhlataan noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. S-ryhmän ravintolat pyrkivät vähentämään omasta toiminnastaan johtuvaa ruokahävikkiä 15 % vuoteen 2022 mennessä.

”À la carte -annosten suunnitellussa on kiinnitetty huomiota annoskokoihin. Annoskoon on oltava riittävä, muttei yliampuva!” kuvailee Pakkanen. ”Suurin ruokahävikin lähde on kuitenkin lounasbuffeteissa. Muualta hävikkiä ei hirveästi tulekaan. Henkilökuntamme osaa käsitellä raaka-aineita ja tuotteita siten, että hävikkiä ei synny.”