Osuustoiminnan historiassa halutaan painottaa ikivanhojen suomalaisten yhteistoimintamuotojen synnyttämää hedelmällistä maaperää osuustoiminnalle. Osuuskauppa Seudun ja Salon Seudun Osuuskaupan historiat yltävät osuuskauppatoiminnan alkuaikoihin. Suur-Seudun Osuuskauppa on nuori, sillä sen historia alkaa vuodesta 2004, jolloin Salon Seudun Osuuskaupan ja Osuuskauppa Seudun kombinaatiofuusio synnytti suurosuuskaupan. Suur-Seudun Osuuskauppa aloitti virallisesti toimintansa 2004.

Merkittävin tekijä osuuskaupan syntymiseen Lohjalla oli osuuskauppaliikkeen jakautuminen vuosina 1915 – 1917. Tämä johti lopulta siihen että ns. työväenosuuskauppojen edustajat erosivat SOK:n hallintoneuvostosta heinäkuussa 1917. Suurin osa maan osuuskaupoista kuitenkin jäi SOK-järjestöön. Lohja päätti liittyä Suomen Osuustukkukauppaan (OTK).

Osuuskauppa perustetaan Lohjalle 1926

Lohjalainen SOK-järjestöön lukeutuva väki tuli mukaan uudemman kerran vuonna 1926, kun Lohjan seudulle perustettiin uudelleen osuuskauppa saman vuoden elokuussa.

Osuuskaupan ensimmäisessä vuosikertomuksessa kerrotaan: Elokuun 24. päivänä 1926 olivat eräät asiaa harrastavat paikkakuntalaiset yhdessä SOK:n edustajien kanssa kutsuneet koolle kokouksen neuvottelemaan puolueettoman osuuskaupan perustamisesta Lohjan kauppalaan. Asiasta keskusteltuaan päätettiin osuuskauppa perustaa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin osuuskaupan säännöt ja allekirjoitettiin perustamiskirja sekä valittiin väliaikainen hallitus, jonka tehtäväksi jäi vahvistuksen hakeminen säännöille sekä jäsenten kerääminen osuuskuntaan.

Lohjan Seudun Osuusliike (myöhemmältä nimeltään Osuuskauppa Seutu) aloitti toimintansa 1926. Pääliike, leipomo sekä leipämyymälä olivat Lohjan kauppalassa, myymälä asemalla ja leipomo sekä leipämyymälä Lohjan kauppalassa.

Osuuskauppa Seutuun sulautuivat

• Nummen Osuuskauppa (perust. 1905) 1964
• Sammatin Osuuskauppa (perust. 1922) 1965
• Osuuskauppa Jyvä (perust. 1929) 1965
• Karjalohjan Osuuskauppa (perust. 1917) 1970
• Osuusliike Aura (perust. 1928) 1983
• (Auraan oli sulautunut v. 1965 Osuuskauppa Uusi-Pohja)

 Päätoimipaikkana Sokos

• Tavaratalo valmistui 1959
• Laajennettu Seutu-SOKOS 1970
• Laajennettu ja uusittu CITYSOKOS 1987
• CitySokos muuttui jälleen Sokokseksi loppuvuodesta 1996.

Prisma Nummela rakennettiin vuonna 2000. Samana vuonna syntyi päätös Lohjan Prisman rakentamisesta.

2003 tehtiin sulautumispäätös ja 2004 Suur-Seudun Osuuskauppa SSO aloitti toimintansa.

Salon Työväen Osuuskaupan perustava kokous pidettiin 1902 ja ensimmäinen myymälä avattiin 1904. Kauppa kuitenkin kariutui 1908–1909. Salon Seudun Osuuskaupan juuret ovat Halikossa. Salon seutukunnan ensimmäinen kauppa perustettiin Hajalaan 1903 ja toinen Halikon asemalle 1904.

Ensimmäinen myymälä avattiin 1915

Salon Seudun Osuuskaupan ensimmäinen myymälä avattiin 4.10.1915 Horninkadulla Salossa Tapion ja Hilderssonin, myöhemmin Salon kauppalan Säästöpankin talossa. Samana vuonna SSO liittyi SOK:n ja Hankkijan sekä Turun Osuuskauppapiiriin jäseneksi.

Keskusmyymälästä Sokokseksi

Salon keskustan tonttikaupat aloitettiin 1918, jolloin nykyinen Turuntie 6:n tontti hankittiin. Osuuskaupalle rakennettiin leipomo ja varastorakennus 1928. Vuonna 1937 rakennettiin uusi osa keskusmyymälän yhteyteen Turuntie 6:een, jonne Osula, sittemmin Ravintola Rikala, sijoittui. Vuonna 1939 keskusmyymälässä oli 8 osastoa.

SSO:n tavaratalo avattiin vuonna 1957, jolloin se oli kolmas SOK:lainen tavaratalo. Tavarataloa on uudistettu ja laajennettu useita kertoja mm. vuosina 1974, 1982 ja 1985. Tavaratalo on myös vaihtanut useasti nimeään: mm. SSO-tavaratalo, Sokos, CitySokos ja Valioasu. Nykyisin se kantaa ylpeänä Sokos-nimeä.

Vahva maatalous- ja tarvikeosuuskauppa

SSO:sta kehittyi nopeasti vahva maataloustuote- ja tarvikeosuuskauppa.Vanha viljavarasto rakennettiin 1936. Vanhassa viljavarastossa oli myös mylly, joka toimi vuoteen 1956 saakka. Uusi viljavarasto valmistui 1951. Keskustoimipaikan pihalle rakennettiin konehalli 1959–1960, josta konekauppa siirtyi vuonna 1973 uusiin, omiin tiloihinsa.

1980-luvun lopussa perustettiin Hankkija-Maatalous Oy, jolloin maatalouskauppa Salossa siirtyi SSO:n hoitoon ja raskaskonekauppa varaosa- ja huoltopalveluineen Hankkija-Maatalous Oy:n hoitoon. 1993 avattiin Salossa Agrimarket, jonne keskitettiin kaikki maatalouskaupan toiminnot, paitsi viljan vastaanotto ja viljalaboratorio.

Plazan kauppakeskukseen suurin S-market

SSO aloitti vuonna 1986 kauppakeskus Plazan kehittämistyöt, mutta projekti myytiin vuonna 1988 Tapiola-yhtiöille. Kauppakeskuksen rakentaminen aloitettiin loppuvuonna 1990 ja avajaisia vietettiin 14.9.1992. SSO avasi Kauppakeskus Plazaan Prisman.

Vuonna 1994 liiketoimintansa aloitti Hotel City Rikalan.Vuosituhannen vaihtuessa avattiin Halikon Prisma ja kauppakeskus Plazan Prisma uudistettiin Suomen suurimmaksi S-marketiksi.

2003 tehtiin Osuuskauppa Seudun ja SSO:n kesken sulautumispäätös ja 2004 Suur-Seudun Osuuskauppa SSO aloitti toimintansa

Salon Seudun Osuuskauppaan sulautuivat

• Salon Seudun Osuuskauppaan sulautuivat
• Hajalan Osuuskauppa (perust. 1903) 1927
• Halikon Aseman osuuskauppa (perust. 1906) 1928
• Kiskon Osuuskauppa (perust. 1916) 1962
• Kiikalan Osuuskauppa (perust. 1906) 1967
• Perniön Osuuskauppa (perust. 1917) 1973
• Perttelin Osuuskauppa (perust. 1908) 1973
• Someron Osuuskauppa (perust. 1916) 1984
• Suomusjärven Osuuskauppa (perust. 1908) 1984
• Handelslaget Öboden (ruotsinkielisen Turunmaan saaristossa vuonna 1985 perustettu osuuskauppojen yhteenliittymä) 1989
• Koski Tl ja Marttilan alue SSO:n ja Turun Osuuskaupan Keskinäisellä sopimuksella 1989