15.08.2018
Lohikalojen palauttaminen Mustionjokeen on käynnistynyt Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatojen kalateiden rakentamisella. Tavoitteena on palauttaa lohi takaisin koko Karjaanjoen vesistöön sekä pelastaa Mustionjoella elävä jokihelmisimpukka eli raakku sukupuuttoon kuolemiselta. Yksi rahoittajista on SSO.
”Mustionjoella eli aikanaan runsas merivaelteinen lohi- ja taimenkanta. Kalojen nousu jokeen estyi, kun sinne rakennettiin neljä voimalaitospatoa. Kalateiden rakentamisesta ja kalakantojen palauttamisesta onkin haaveiltu lähes 50 vuoden ajan”, toiminnanjohtaja Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä kertoo.
Kun lohikalat hävisivät, joutuivat Mustionjoella elävät raakut vaikeuksiin.
”Raakun poikaset tarvitsevat lohikaloja lisääntyäkseen. Lohikalat vaelsivat aikoinaan Karkkilan ja Lopen perukoille saakka. Tavoitteena on nyt lohikalat palauttamalla pelastaa myös raakut”, Pönni jatkaa.
Karjaanjokeen kuuluvat Mustionjoen lisäksi Uudenmaan suurimmat järvet Hiidenvesi ja Lohjanjärvi. Hiidenveden kunnostuksen eteen on tehty töitä 1990-luvulta lähtien. Lohjanjärven tila on Hiidenvettä paljon parempi ja sinne lohikalat ensimmäisinä nousevat kaikkien neljän kalatien rakentamisen jälkeen.
Kaksi alinta eli Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatojen kalatiet rakennetaan pääosin kuluvan vuoden aikana. Åminnefors voidaan ottaa käyttöön keväällä 2019 ja Billnäs syksyllä vaelluskalojen nousukauden alkaessa.
Hanke lohikalojen palauttamiseksi on vaatinut usean asiantuntijatahon yhteistyötä. Merkittävä rooli on Raaseporin kaupungilla, joka vastaa kalateiden rakentamisesta. Keskeisiä asiantuntijoita ovat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.
”Valuma-alueen kuntien Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi lisäksi hanketta ovat olleet taloudellisesti mahdollistamassa LIFE-IP-hanke, Valtion kärkihankerahoitus sekä ELY-rahoitus. Rahoittajin kuuluvat myös kalateiden omistaja Koskienergia Oy, yhdistyksemme LUVY, Sappi Kirkniemen paperitehdas, Tammisaari–Pohja ja Lohjanjärven kalastusalueet sekä Lohjanseudun ympäristöklusteri”, Pönni luettelee.
Keväällä mukaan liittyi SSO, joka on päättänyt tukea hanketta 10 000 eurolla. ”Olemme todella iloisia tästä. Ilman rahoittajia emme voisi olla nyt toteuttamassa kahta alinta kalatietä. SSO on merkittävä paikallinen toimija, joka haluaa edistää myös toimintaympäristönsä myönteistä kehitystä. Kestävien kalakantojen muodostuminen tuo tulevaisuudessa ihmisille mahdollisuuden myös kalastaa ja hyödyntää siten palautettuja kalakantoja”, Jaana Pönni sanoo.
”Kahden alimman kalatien valmistuttua alamme koota rahoitusta kahden ylimmän voimalaitoksen, Peltokoski ja Mustionkoski, kalateiden rakentamiseen. Toivomme, että SSO:n ja muiden mukana olevien yritysten
esimerkki rohkaisee uusia yrityksiä tulemaan mukaan rahoittamaan lohikalojen nousua Lohjanjärveen ja muihin latvavesiin.” Billnäsin kalatien rakentamista voi seurata reaaliajassa http://www.raasepori.fi/webcam/kalatie.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
11.05.2017 | ssoyhteistyössä
08.05.2020 | ssoyhteistyössä
08.02.2019 | ssoduunissa