21.06.2023
Perniöntiellä Tammisaaren ja Salon välissä sijaitsee Hultan tila, jossa on viljelty perunaa jo kuuden vuosikymmenen ajan suomalaisiin koteihin.
Tilan isäntä Matti Kipinoinen on jatkanut vanhempiensa työtä vuodesta 1997, jolloin vastuu tilan hoitamisesta siirtyi hänelle. Tilalla tehtävät työt ovat monipuolisia eikä täysin samanlaisia päiviä tule vastaan. Hän kertoo olevansa tilan monitoimimies, eli vähän kaikessa mukana. Päivään kuuluu toimistotöitä, tilauksien hoitamista, perunapakkaamon töitä ja tietysti niitä peltotöitä.
– Onhan tämä tilan pitäminen muuttunut työtavoiltaan näiden vuosien aikana. Ennen perunan viljelypinta-alat olivat pienempiä ja koneiden tekniikka yksinkertaisempaa. Nykypäivänä koneiden tehokkuus ja tekniikka ovat jotain aivan muuta, mutta perusperiaate on kuitenkin aina pysynyt samana – Lähiruoka on tilan elämäntapa, elinkeino ja arvovalinta. Puhdas suomalainen ruoka kuuluu mielestämme jokaiselle, Matti Kipinoinen tiivistää.
Kipinoisen mukaan yksi suurimmista muutoksista perunanviljelyssä on tarjolla olevien lajikkeiden määrä. Aiemmin viljeltäviä lajikkeita oli vain muutamia, nyt niitä on kymmeniä – Hultan tilallakin kierroksessa on 15 lajiketta.
-Me viljelemme varhaisperunaa ja myöhäisempiä lajikkeita niiden käyttötarkoituksen mukaan. Testaillaan myös miten eri lajikkeet menestyvät meidän pelloillamme. Myös menekkiä seurataan tarkasti, eli miten asiakkaat lajikkeisiin suhtautuvat, Kipinoinen summaa.
Hänen mukaansa perunan asema suomalaisten ruokalautasilla on vankka, vaikka kauppojen hyllyissä onkin nykypäivänä vaihtoehtoja maapallon eri kolkista.
– Meilläkin viljellään sellaisia ikisuosikkeja, kuten Siikliä, joka on todella vanha lajike. Se ei välttämättä ole kovin nätin näköinen, mutta maku on erittäin hyvä. Lisäksi viljelemme Annabelleä, joka on ollut nyt useamman vuoden markkinoilla ja ohittanut jopa Siiklin myyntimäärissä miellyttävän makunsa ja ulkomuotonsa ansiosta. Kestosuosikkeja on paljon, Kipinoinen iloitsee.
Kipinoisen mukaan suomalaista perunaa ja sen makua kehutaan ympäri maailmaa. Vaikka perunankulutus on historian valossa ollut laskussa, on sillä silti vankkumaton asema suomalaisten ruokapöydissä.
– Esimerkiksi SSO on meitä kohtaan ollut aina vastaanottavainen, ja olemme päässeet tuomaan markkinoille suomalaista perunaa heti, kun sitä on tarjolla. Perunalla on suomalaisten ruokapöydissä aina oma paikkansa. Myös lähellä tuotetun kotimaisen ruoan merkitys näkyy ihmisten ostokäyttäytymisessä, Kipinoinen tietää.
– Meillä on sellainen systeemi, että me pakkaamme perunat aina asiakkaan tarvitsemiin pakkauksiin. Esimerkiksi 1, 2, 5 ja jopa 250 kilon pakkauksiin. Toimitamme perunaa menekin mukaan jakeluautoilla kauppoihin. Jakelukertoja voi olla 3 kertaa viikossa. Rytmi on nopea, kun kaupalta tulee tilaus, niin auto lähtee nopeasti toimittamaan pyydettyä tavaraa. Erityisesti varhaisperunakaudella toimitukset kauppoihin lähtevät heti, kun tarvittava määrä perunaa on nostettu ja pakattu. Se tarkoittaa sitä lähituotantoa – me voimme ja haluamme aina toimittaa tuoretta, Kipinoinen toteaa.
Lähiruoan merkitys on Hultan tilalle tärkeää. Tilan mentaliteetti on se, että tuotetaan puhdasta, terveellistä ja hyvää ruokaa asiakkaille. Kipinoiselle on tärkeää, että arvoihin perustuva toiminta jatkuu edelleen.
– Minulla on kolme poikaa, joista kaksi opiskelee agrologeiksi eli maatalouden AMK-tutkintoa. Minulle on tärkeää, että he voivat halutessaan jatkaa tilan toimintaa näillä samoilla periaatteilla, Kipinoinen kiteyttää.
Kuvassa tilan isäntä Matti Kipinoinen.
Hultan tila, Perniöntie 610, 10520 Tenhola.
08.03.2022 | blogi | ssoyhteistyössä
08.02.2019 | ssoduunissa
06.10.2023 | blogi | ssoduunissa