”Todellinen asiakaspalvelun ammattilainen, joka kohtaa kaikki asiakkaat omalla persoonallisella tavallaan. Pelisilmää löytyy tilanteessa kuin tilanteessa.”

Näin luonnehtivat työkaverit liikennemyymälätyöntekijä Ari Gröhniä, jonka ystävällinen, auttavainen ja kohtelias olemus on tullut tutuksi myös tv:stä, ABC Lohjalla kuvatuista Tankkaustarinoista nimittäin.

Kun Ari kuuli saamastaan Parhaan palvelun toteuttajan tunnustuksesta, hän tuumasi, että noinkohan minä olen tuollainen.
– Toki asiakaspalvelu on minulla kovasti lähellä sydäntä, joten lämmittäähän tämä. Eivät ne hyllyssä olevat tavarat minulle puhu, vaan ihmiset, mies toteaa.

Ari tunnetaan asiakaspalvelijana, jolta riittää aikaa kaikille. Usein – tilanteen niin toki salliessa – hän jää juttelemaan asiakkaiden kanssa niitä näitä, ja he lähtevät hymyssä suin jatkamaan matkaa.
– Onpa joku joskus sanonut, että mitä ihmettä, täällähän on puhuva kassa, hän naurahtaa.

Apuaan Ari pyrkii tarjoamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikkapa silloin, kun auto on tehnyt tenän ja ABC:lle päässyt kuljettaja miettii ymmällään, miten tästä eteenpäin.
– Jos en muuta osaa, voin ainakin tilata hinausauton. Pääasia on rauhoitella asiakasta ja näyttää, että kyllä tästäkin selvitään.

Liikennemyymälän kasvot

 Ari Gröhnin rakkaus asiakaspalvelutyöhön on peruja liki 30 vuoden takaa, jolloin hän työskenteli silloisessa Osuuskauppa Seudussa ja sen suosituissa ravintoloissa Lohessa ja Rossossa. Sen jälkeen vierähti yhdeksän vuotta Virkkalassa Petteri-nimisessä ravintolassa, josta tie vei sitten ABC Piihoviin. Liikennemyymälöissä on vierähtänyt nyt yhteensä 15 vuotta.

Palataan vielä Tankkaustarinoihin.
– Aluksi kameran läsnäolo jännitti, mutta sitten päätin olla vain oma itseni. Kokemus oli hauska, ja nyt katson reality-sarjoja ihan toisella silmällä, ”asemamme keulakuvaksikin” tituleerattu Ari kertoo.

Kotona hänellä on vaimo, poika ja sijoitustyttö sekä erittäin vahvan paimenvietin omaava koira. Naapurilla on lampaita, jotka Jekku kyllä laittaa järjestykseen.

Sauvossa, laajojen peltoalueiden keskellä, sijaitsee tomaatteihin ja erikoistomaatteihin keskittyvä Peuravaaran Puutarha Oy, jossa ympäristöarvot on nostettu viljelyn keskiöön. Tomaattien lisäksi tilalla viljellään paprikaa sekä kurkkua. Näitä luonnonvalolla viljeltyjä vihanneksia löytyy mm. Kemiön S-marketista huhtikuusta marraskuun loppuun. Peuravaaran Puutarha kuljettaa tuotteet itse kaupalle, joten hyllyihin saadaan tuoreita, usein samana aamuna kasvihuoneelta poimittuja tuotteita. Toimituspäiviä on kahdesta kolmeen kertaa viikossa.

Peuravaaran kasvihuoneviljelytilalla on ollut viljelytoimintaa jo yli kuusikymmentä vuotta, nyt jo kolmannessa sukupolvessa. Tilalla työskentelee sesongin mukaan noin kolmesta kahteentoista henkilöä. Talviviljelyä tilalla ei ole.
– Perheyrityksemme ensimmäiset kasvihuoneet rakensi Unto-pappa 1960-luvun alussa, avomaanviljely oli aloitettu jo kymmenisen vuotta aiemmin. Aluksi tilalla viljeltiin erilaisten vihannesten lisäksi myös kukkia, joita myytiin Turun kauppatorilla. Mutta jo isäni Jarkko Peuravaaran aikana kukista ja torimyynnistä luovuttiin, ja keskityttiin enemmän kasvihuonevihannesten viljelyyn, taustoittaa tilan nykyinen yrittäjä Tuomas Peuravaara.

Tuomaksen tullessa tilan ohjaksiin kymmenisen vuotta sitten, toiminta keskittyi yhä tiiviimmin tomaattien viljelyyn. Tomaattia on tällä hetkellä noin 80 prosenttia koko viljelypinta-alasta.
– Suurimmaksi osaksi viljelemme perinteistä pyöreää Classic-tomaattia, joka on hyvin aromikas tomaatti. Tämän lisäksi viljelemme erikoistomaatteja kuten makeaa kirsikkatomaattia, miniluumutomaattia sekä miniterttutomaattia, joita myydään pakattuna ja pakkaamattomana, Tuomas listaa.

Tuomaksen mukaan tomaatit ovat herkullisimmillaan juuri kesän alussa, kun talvi on taittunut ja valoa riittää lähes vuorokauden ympäri.
– Tomaatin makuun ja tuoksuun vaikuttavat suurimmaksi osaksi valon määrä sekä se, että tomaatin annetaan rauhassa kypsyä ­– punaiseksi asti –kasvissa kiinni.

Tomaatin lisäksi Peuravaaran tilalla myydään perinteistä punaista, keltaista ja oranssia paprikaa, suippopaprikaa sekä kurkkua.

Ympäristöarvot huomioden

Peuravaaran tila pyrkii toiminnassaan kasvavissa määrin mahdollisimman ekologiseen viljelyyn. Esimerkiksi kaikki tilan tuotteet pakataan nykyisin biohajoaviin pakkauksiin ja energiaa hankitaan suomalaisesta bioenergiasta.
– Käytämme viljeltävien kasvien suojeluun ainoastaan biologista torjuntaa. Lisäksi käytössämme on veden kierrätysjärjestelmät, Tuomas lisää.

Peuravaaran tomaatteja voi ostaa kesällä myös tilan omalta itsepalvelukioskilta, joka on avoinna 24 h.

Me Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa toivotamme Peuravaaran Puutarhalle valoisia päiviä ja maukasta satoa!

Odlat med dagsljus

I Sagu, bland de stora åkrarna, ligger Peuravaaran Puutarha Oy, som koncentrerar sig på tomatodling, de har lyftit fram miljövärden som odlingens knutpunkt. Utöver tomatodlingen odlas också paprika och gurka. Dessa grönsaker hittar du i till exempel Kimito S-market från april till slutet av november. Peuravaaras trädgård sköter om leveranssen själv och därför finns det färska, oftast under samma morgon plockade grönsaker i hyllorna. Leveranssen sköts två till tre gånger i veckan.

I Peuravaaras växthusodlingsgård har man odlat i över sextio år, nu redan i tredje generationen. På gården arbetar tre till tolv arbetare beroende på hurdan säsong det är, vinterodling har dom inte.
–Familjeföretagets första växthus byggdes av Unto-morfar på 1960-talet, utomhusodlingen hade börjats tio år före detta. Från första början odlades inte bara grönsaker, utan också blommor som såldes på Åbo salutårget. Redan under min fars Jarkko Peuravaara tid, beslöt man att överge blomförsäljningen och istället fokusera sig på växthusodlingen, berättar entreprenören Tuomas Peuravaara.

Då Tuomas tog kontroll över odlingarna, fick tomatodlingen en allt större betydelse inom företaget. Av all odling på Peuravaaras gård, består tomatodling av 80%.
– Till största delen odlar vi traditionella Classic-tomater, som är väldigt smakfulla. Utöver dessa odlar vi också specialtomater som till exempel söta körsbärstomater och babyplommontomater, som säljs i paket eller löst, berättar Tuomas.

Enligt Tuomas är tomaterna som bäst i början av sommaren, då vintern är förbi och då det är ljust dygnet runt.
– Tomaternas smak och doft beror till största delen av ljusets mängd, och det att man låter de mogna tillräckligt före de plockas.

På Peuravaaras gård säljs dessutom röda, gula och oranga paprikor, spetsiga paprikor och gurka.

Miljövärden i beaktande 

I sin verksamhet strävar Peuravaaras gård att vara så ekologisk som möjligt med odlingen. Som till exempel alla produkter paketeras i miljövänliga förpackningar och energin kommer från inhemsk bioenergi.
– Vi använder miljövänliga bekämpningsmedel och dessutom har vi ett återvinningssystem för vattnet vi använder.

Vi i SSO önskar Peuravaara trädgården ljusa dagar och god skörd.

 

 ”Ole niin positiivinen, että negatiiviset ihmiset eivät halua olla lähelläsi”, siteeraa Jonna Sivill englanninkielistä sanontaa. Lause voisi hyvin olla hänen mottonsa.

SSO:n vuoden positiivisimmaksi työntekijäksi valittu Jonna tulee työkavereiden mukaan töihin aina hyvällä tuulella ja levittää iloa ympärilleen. Asiakkaat hän kohtaa mahtavalla palveluasenteella. Sokoksen salaiseksi aseeksikin häntä kehutaan.

–  Erityisen mukavalta tunnustus tuntuu siksi, että sen ovat antaneet omat työkaverit, hän tuumaa. Kiittävää palautetta tulee säännöllisesti myös asiakkailta, jotka tunnistavat Jonnan myös somepostauksista.

Jonna on työskennellyt Sokoksessa kosmetiikkamyyjänä reilut kaksi ja puoli vuotta. Parturi-kampaajan koulutuksen saanut nainen iloitsee kovasti Sokokselle alkuvuodesta avatusta pienestä kauneushoitolasta.

– Työni on valtavan monipuolista. Voin myydä yhdelle asiakkaalle rintaliivit, toiselle puvun, kolmannelle ihanan tuoksun ja siirtyä hoitolan puolelle laittamaan ripsiä ja kulmia. Pystyn siis tuottamaan ihmisille iloa ja hyvää mieltä monin tavoin.

Jonnalla itsellään on hymy herkässä. Häntä kuvaillaan moniosaajaksi, joka pärjää kaikissa tilanteissa.

Töissä hän esiintyy roolinsa mukaisesti aina huoliteltuna, mutta kotona Kiskossa korkkarit vaihtuvat lantsareihin ja asiakaspalvelutyö vanhan maatilan hoitoon. Pihapiirissä huomiota vaativat kaksi suomenhevosta, pari lammasta ja joukko kanoja.

– Ei me niitä lampaita syödä ja kanoistakin vain niiden munat, Jonna nauraa.

– Tämä on meille sellainen elämäntapa, kuten 1700-luvulta peräisin olevan hirsitalon ylläpitokin.

Aidosti välittävä, empaattinen, reipas, hauska ja helposti lähestyttävä. Näin luonnehtivat työkaverit Vuoden esimiehen kunniamaininnan saanutta Hanna Pihlströmiä. Helmikuussa 2021 Lohjan ravintolamaailman päällikkönä aloittanut Hanna sanoo, että tunnustus oli hänelle – vielä sangen tuoreelle esihenkilölle – iloinen yllätys.

– Varmaan olen sitten tehnyt jotain oikein, hän toteaa vaatimattomasti, mutta myöntää kyllä tunnistavansa itsensä noista adjektiiveista.

– Yritän olla aina tavoitettavissa ja läsnä. Luonteeltani olen positiivinen ja nauravainen, eikä minulla yleensä ole huonoja päiviä.

Lohjan Prismakeskuksessa Hanna vetää Hesburgeria ja SSO:n omaa ravintolakonseptia Kahvila Kuulasta. Hesburgerin toimintamalli on hänelle tuttu ajalta, jolloin hän työskenteli Lohjan ABC:llä Hesburger-vastaavana.

Takana opettavainen vuosi

Mennyt vuosi koronavaikutuksineen oli Lohjan ravintolamaailmassa, niin kuin muuallakin, haastava. Työkaverit kiittävät Hanna siitä, kuinka hän on joustanut enemmän kuin kukaan voisi vaatia ja ottanut hienosti huomioon ihmisten jaksamisen. Ilman Hannan tukea emme olisi pärjänneet, he kertovat.

– Vuosi oli kovasti opettavainen ja kasvattava. Paineensietokyky lisääntyi kovasti. Onneksi minulla on täällä loistoporukka: yhdessä olemme onnistuneet, hän toteaa itse.

Henkilökunnan määrä on myös kasvanut – kesävahvistuksineen heitä on jo 25. Uudet tilauskanavat, kuten Wolt, ovat tuoneet tarvetta uusille käsipareille.

Hanna kiittää työnantajaansa henkilöstön työhyvinvoinnin monipuolisesta tukemisesta.

– Tykkään myös itse keksiä pieniä ilahduttavia juttuja. Olen sellainen ”huvileipuri” ja saatan joskus tuoda porukalle jotain herkkuja. Kun ilmat tästä lämpenevät, lähdemme joukolla piknikille, hän kertoo.

Omia akkujaan Hanna lataa pelaamalla videopelejä yhdessä miehensä sekä 11- ja 10-vuotiaiden tytärtensä kanssa. Lenkkeily ja frisbee-golf kuuluvat myös vapaa-aikaan.

Maaliskuusta lähtien Mira Wiman on kiertänyt perehdyttämässä työntekijöitä SSO:n S-marketeissa ja Sale-myymälöissä Salon, Someron ja Kemiönsaaren suunnalla. Valtaosa 15 myymälän yli 140 valmennettavasta on kesätyöntekijöitä, joille osuuskauppa haluaa antaa mahdollisimman hyvät eväät uusista tehtävistä suoriutumiseen.

– Ketään emme todellakaan heitä suden suuhun, valmentajan roolistaan innostunut Mira toteaa.

Hänellä itsellään on kymmenen vuoden kokemus kaupan alalta. Ensimmäinen työpaikka SSO:ssa oli S-market Pusula, joka nykyisin toimii Sale-brändin alla.

Tuohon aikaan Mira kävi ammattikoulua ja suoritti siellä turvallisuusalan opintoja. Valmistuttuaan vuonna 2013 nuori nainen puki ylleen armeijan vihreät ja suuntasi kohti Vekarajärveä, jossa hän palveli Karjalan Prikaatissa. Sieltä hän kotiutui vuotta myöhemmin alikersanttina monta kokemusta rikkaampana.

Ryhmän vetäminen, johtajuus ja paineensietokyky. Niistä saadut opit ovat olleet suureksi hyödyksi myös työelämässä, poliisinkin ammatista joskus haaveillut Mira sanoo.

 

Tähtäimessä esimiestehtävät

Poliisia tai vartijaa Mirasta ei kuitenkaan tullut, vaan hän palasi takaisin kaupallisiin tehtäviin ja Nummelan S-markettiin, nykyiseen Saleen. Sen jälkeen oli vuorossa parin vuoden rupeama pääkaupunkiseudulla HOK-Elannossa.

– Sekin oli opettavaista aikaa. Työskentelin muun muassa ruokatorilla ja toimin vuoro- ja kassavastaavana, hän kertoo.

Vuonna 2018 oli tullut aika palata jälleen tuttuun osuuskauppaan, jossa Mira työskenteli ensin S-market Vihdissä saatavuusvastaavana ja aloitti sen jälkeen nykyisessä kotiyksikössään S-market Plazassa liha-maito-osaston saatavuusvastaavan tehtävissä.

Oma-aloitteista ja kilpailuhenkistä Miraa ajaa työelämässä eteenpäin halu oppia. Näin eteen on aina auennut uusia mahdollisuuksia. Nykyisin myös SSO:n varapääluottamusmiehenä toimivan naisen tähtäimessä ovat esimiestehtävät.

Vapaa-aikanaan hän ajaa jokamiesluokassa kilpaa. Autourheilu on yhteinen harrastus aviomiehen kanssa.

Halikossa, Rannikon puutarhalla riittää lääniä, missä viljellä avomaan vihanneksia ja marjoja. Avomaalla viljellään reilun 200 hehtaarin alueella, kokonaispinta-alan ollessa 250 hehtaaria. Kasvihuonepinta-alaakin on 9000 neliön verran.
-Kun perheemme aloitti viljelyn, meillä oli tilaa noin 2,5 hehtaaria. Siitä on tultu pitkä matka eteenpäin. Minulla oli täällä jo kuusivuotiaana pikkupoikana ensimmäinen kurkkuviljelmä vuonna -87, Rannikon puutarhan toisen polven yrittäjä Esa Rannikko muistelee.

Nyt keväällä kasvihuoneissa kasvaa mansikkaa ja kesäkurpitsaa. Mansikkasatoa odotellaan huhtikuun alkuun. Samoihin aikoihin päästään aloittamaan hoitotyöt avomaalla.
-Avomaalla viljelemme mansikkaa, tarhahernettä, puutarhavadelmaa, avomaankurkkua, kesäkurpitsaa, erilaisia kurpitsoja, vesi-, hunaja ja cantaloupe-meloneja, pensasmustikkaa, hunajamarjaa, raparperia, mustaherukkaa, punaherukkaa, karviaisia, valkoherukkaa, pensaspapuja, karhunvattuja ja tyrniä, tulikohan siinä kaikki, no lähemmäs ainakin, hyväntuulinen Rannikko listaa.

Rannikon puutarhalta toimitetaan kaupoille syksyisin myös metsämarjoja ja sieniä. Puutarhalla riittää työtä ympäri vuoden, ja kauden mukaan työntekijämäärä vaihtelee: osa on töissä kesäkauden, osa vakituisesti. Yhteensä työntekijöiden kokonaismäärä lähentelee viittäsataa henkilöä.

Asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla

Rannikko on ollut puutarhamaailmassa mukana lapsesta saakka, ja hänen mukaansa kasvisten maailmasta löytää aina jotain uutta – uusia kasvilajeja tai uusia tuotantotapoja.
– Uuden kokeileminen tuo virtaa ja mielekkyyttä tekemiseen. En halua vanhana harmitella, ettei tullut jotain lajiketta kokeiltua, jota olisi halunnut.

Aloite jonkun uuden tuotteen viljelyyn voi tulla yhtä hyvin kaupan suunnalta kuin asiakkaan toiveesta.
-Hyvä esimerkiksi kaupan yhteistyöstä on kesäkurpitsan ottaminen tuotantoon. Kesäkurpitsa oli jo kotimaantuotantona hieman unohdettukin kasvi, mutta pystyimme tuomaan sen yhteistyössä kauppojen kanssa takaisin tuotantoon ja kauppoihin.

Uutta markkinaa on syntynyt myös tuotteistamalla aiemmin mehumarjaksi mielletty mustaherukka herkulliseksi napostelumarjaksi. Tilalla viljelläänkin nyt makeaa ja aikasta Ben Tron -mustaherukkalajikketta, joka on Rannikon sanoin oikea karkinkorvike.
-Asiakkaat olivat täysin yllättyneitä siitä, kuinka hyvää makealajikkeinen mustaherukka voikaan olla tuoreeltaan. Sitä napsii kuin karkkia, ja yhtäkkiä huomaa, että rasian pohja jo häämöttää, Esa sanoo.

Marjaperheeseen kuuluu uusia ja tuttua makuja

Rannikon puutarhan valikoimaan on kuulunut alusta asti mansikka, joka maistuu niin vauvasta vaariin.
-Mansikalla saadaan moniin perheisiin luotua hyviä hetkiä kauden aikana. Se sopii joka tilanteeseen, ja on varma kesän merkki.

Uutena kokeiluna tuotantoon otettiin kolmisen vuotta hunajamarja, ja sille on pyritty löytämään paikka marjaperheestä.
-Pensaat ovat kuitenkin sen verran nuoria, että kokonaissatomäärä on vielä pieni, mutta aika näyttää jääkö marja tuotantoon, riittääkö kysyntä.

Kokeiluintoa ja rohkeutta tehdä

Suomen viljelyolosuhteita ajatellen, ei aivan ensimmäisenä tule mieleen, että alkaisi kasvattamaan meloneita. Mutta Rannikko halusi tuoda tuotantoon kotimaista tuotantoa ulkomaista tuontia kampittamaan.
-Uutta pitää pystyä kokeilemaan. Melonit ovat maultaan niin hyviä, että halusin tuoda markkinoille kotimaisen vaihtoehdon. Kun viljelyssä saadaan kaikki kohdalleen, niin kyllä se maku on aivan timanttia, Rannikko tiivistää.

Somerolta, Häntälän notkojen reunalta, löytyy Talvisillan tähkä ja trekooli, joka tuottaa nimensä mukaisesti ruokaa pellolta ja kasvihuoneista.
-Viljelemme leipäviljaa, mallasohraa, öljy- ja valkuaiskasveja sekä kauraa tilamme pelloilla. Lisäksi kasvihuoneissamme kasvaa erilaisia kurkkuja sekä luomutomaatteja, luettelevat tilan pitäjät Kaisa ja Juha Vasama-Kakko.

Tuotteissa tärkeää on Kaisan ja Juhan mielestä niiden maku ja laatu.
-Siksi olemmekin panostaneet hyvänmakuisiin lajikkeisiin sekä helposti käytettäviin kasviksiin. Meiltä löytyy makeita luomukirsikkatomaatteja, karkkikurkkuja sekä rapsakoita kasvihuonekurkkuja ja pieniä, säilöntään sopivia avomaankurkkuja.

Puhdasta ja kotimaista

Tilaa on kehitetty koko ajan ja tavoitteena on tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa vastuullisesti.
-Toimitamme tuotteet lähikauppoihin, ja lyhyet toimitusajat takaavatkin tuotteiden tuoreuden ja laadun. Pyrimme myös käyttämään uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä meillä on käytössä jo aurinkoenergia sekä hake- ja pellettilämmitys, Kaisa kertoo.

Tilalla työskentelee kesäisin omistajien lisäksi kesätyöntekijöitä.
– Koemme tärkeänä, että moni saisi hyvän kokemuksen ensimmäisistä kesätyöpaikoista. Myös perheemme neljä poikaa auttavat tilan töissä.

Vapaa-ajalla kokkailemme mielellämme ja testaamme uusia kotimaisia tuotteita. Niiden myötä tulee aina myös innovaatioita oman tilan tuotteiden kehittämiseen, ja osa päätyykin kokeiluun, Kaisa kertoo.

Hankien hohtaessa, tilalla ovat istutustyöt kiivaimmillaan kasvihuoneissa.
-Huhtikuussa alkaa satokausi, joka kestää lokakuuhun asti. Silloin löydät tuotteemme lähikaupastasi, Kaisa vinkkaa.

Me Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa odotamme jo innolla satokautta!

Kuvassa: Tilan pitäjät Kaisa ja Juha Vasama-Kakko.

 

Paula Achrénin puutarhalla Salon Angelniemellä, viljellään omenoita reilulla 7 hehtaarin alalla. Lajikekirjo on laaja – ensimmäiset kesäomenat poimitaan yleensä jo heinäkuun lopulla ja viimeiset talviomenat poimitaan syys-lokakuun vaihteessa. Omenoiden lisäksi tilalla viljellään raparperia tukkumyyntiin.

-Omenoita toimitamme lähialueen kaupoille kaksi kertaa viikossa ja yleensä omenat riittävät joulukuun puoleenväliin, kertoo kolmannen polven omenanviljelijä Paula Achrén.

Tilan omista omenoista valmistetaan myös pastöroitua omenamehua kolmen litran hanapakkauksissa kaupoille myytäväksi.

-Uusimpina jatkojalosteina tilalla valmistetaan myös aitoa omenasiideriä sekä limonadia, joita toimitetaan lähiseudun ravintoloille ja myydään tilan puodista, Paula lisää.

Tilalla toimii myös palveleva mehuasema, josta ihmiset voivat varata ajan omien omenoiden mehustukselle.

Pitkät perinteet laadun takeena

-Tuotantomme pääperiaate on laatu ja tuoreus sekä tietysti hyvä maku. Haluamme että omenat ovat laadultaan hyviä, kun asiakkaat ne kaupan tiskistä saavat, pintavikaiset ja pienet omenat päätyvät meillä mehustukseen.

Paula Achrénin puutarhalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2007. Pikkuhiljaa tuotantoa on uudistettu ja laajennettu sekä lisätty jatkojalostusta. Uusien viljelymenetelmien opettelu on Paulan mukaan jatkuvaa ja mielenkiintoista.

-Innostusta työhön pitää yllä asiakkailta saadun palautteen lisäksi se, että tässä työssä näkee oman kätensä jäljen, ja saa tuottaa puhdasta, terveellistä kotimaista lähiruokaa. Pitkät perinteet velvoittavat pitämään tuotteiden laadun hyvänä, sekä palvelumme hyvänä ja iloisena, Paula kertoo.

Tila työllistää talvisin omenapuiden leikkuuaikaan yrittäjän lisäksi yhden henkilön, ja syksyllä satokaudella noin 6–12 kausityöntekijää.

-Nyt maaliskuun alussa tilalla on meneillään omenapuiden leikkuu, johon kuluu vuosittain reilu 2kk. Samalla on aloitettu limonadin pullotus ja seuraavaksi aloitetaan siiderin pullotus. Talviaikaan tehdään myös koneiden ja laitteiden huoltoja ja korjauksia sekä paperitöitä, Paula listaa.

Kevät Paulan puutarhalla alkaa omenapuiden leikkuurisujen keruulla ja kesän alussa valmistaudutaan kastelulaitteiden asennuksiin ja tuholaisten tarkkailuihin sekä ruiskutuksiin. Heinäkuun lopulla alkaa sadonkorjuu ja syksy onkin sitten vuorotellen omenoiden poimintaa, pakkaamista ja mehuntekoa.

Tulevalta Paula toivoo kotimaisen ruuan ja sen tuottajien arvostusta.

– On hyvin tärkeää pitää kiinni kotimaisuudesta ja nostaa kotimainen puhdas ruoka keskiöön.

– Pidän ihmisistä ja numeroista ja siitä, että koko ajan tapahtuu. Tämä ala on hektinen, jatkuvasti muuttuva ja täynnä mahdollisuuksia, vastaa Jaana Johansson uteluun siitä, onko hän Original Sokos Hotel Rikalan johtajana unelmatyössään.

Jaana, jos kuka, tuntee talon läpikotaisin. Valmistuttuaan kauppaopistosta vuonna 1985 hän työskenteli ensin kolme vuotta Lehmirannan lomakeskuksessa, kunnes siirtyi Rikalaan. Ensimmäinen tehtävänimike oli hotelliemäntä. 90-luvun lopulla hänet nimitettiin hotellipäälliköksi ja vuonna 2007 hotellinjohtajaksi.

Rikala on vuosien myötä kokenut monia muutoksia. Hotellin puitteet uudistuivat täysin vuonna 2020. Myös työ on muuttunut.

– Alkuvuosina työ oli jotenkin virastomaisempaa. Paljon asioita hoidettiin kynällä ja paperilla. Nyt digin myötä esimerkiksi hinnoittelu on revenuepohjaista eli hinnat voivat muuttua jopa tunneittain. Mutta se, mikä ei ole muuttunut, on asiakaspalvelu; se on aina ollut ja sen pitää olla korkealuokkaista. Haluamme, että asiakkaalle jää vierailustaan myönteinen muistijälki, Jaana kuvailee.

Myyntihenkisyys tärkeää

– Järjestelijä ja pankki-ihminen. Sellaisia olivat lapsuuteni haaveammatit, Jaana kertoo nauraen.

– Olin kova tyttö järjestämään asioita. Kengät laitoin aina siistiin riviin ja nuket omille paikoilleen. Minulla on kahdeksan tätiä, joiden kanssa leikin pankkia vaihtamalla seteleitä kolikoiksi. Tästä otin itselleni ”välityspalkkion”.

Jaanan nuoruusvuosiin kuuluu vaatemallin töitä ja muotinäytösten organisointia. Salon alueella hän toimi Chymoksen karkkihinnoittelijana ja teki monenlaisia toimistotöitä kaupungin rahatoimistossa, vakuutuslaitoksessa, tuomiokunnan kansliassa ja taloustoimistossa.

Kaikesta tehdystä on ollut paljon hyötyä nykyisessä ammatissa.

– Myyntihenkisyyttä ja kykyä osata verkostoitua. Tuloksentekonälkää ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Organisointikykyä ja määrätietoisuutta toteuttaa suunnitelmia paineenkin alla. Johtajalla on myös oltava halua toimia näkyvinä kasvoina hotellille, Jaana luettelee työssään tarvittavia ominaisuuksia.

Avoimuus voimavarana

Esimiehenä Jaana Johansson uskoo valmentavaan johtamiseen ja yhteiseen tekemiseen oman tiimin kanssa.

– Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat voimavarojani. Meillä on yhteinen tavoite ja reitti sinne on kaikkien tiedossa. Tällöin jokaisen on helpompi hengittää ja keskittyä omaan osuuteensa tavoitteen saavuttamisessa. On myös hyvä muistaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Pelikentällä tapahtuu ja aina ei tule maaleja.

Vuorovaikutus asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa ovat niitä asioita, joista Jaana työssään nauttii eniten.

– Mistään ei saa niin hyvää fiilistä kuin asiakkaalta saadusta erinomaisesta palautteesta henkilökunnan onnistumisista!

Päivittäisiin tehtäviin kuuluu paljon palavereita, Teamseja, koulutuksia, markkinoinnin suunnittelua, asiakaspalautteiden läpikäyntiä ja niihin reagointia sekä budjetin ja myynninkehityksen seurantaa Lisäksi sähköpostissa on aina jonossa lisää reagointia vaativia asioita. Monien lankojen pitäminen käsissä yhtä aikaa vaatii taitoa, mutta juuri tästä ”järjestelijä”-Jaana nauttii.

– Olen aika kilpailuhenkinen ihminen. Harrastan uintia, pyöräilyä, ryhmäliikuntaa ja kangoo-hyppykenkäilyä. Mutta hyvin tärkeitä minulle ovat tietysti myös perhe ja ystävät, kahden lapsen isoäiti eli fammu kertoo.

 

 

Onnistuneeseen satoon vaikuttavat pellon kasvukunto ja viljelijän osaaminen

Vuonna 1980 aloittaneella Kallelan tilalla, eteläisessä Perniössä, viljellään noin 47 hehtaaria maata, joista vihannesmaata on 25 hehtaaria ja lopuilla viljellään peltokasveja. Tilalla tuotetaan lehtikaalia, varsiparsakaaleja, kukkakaaleja, sokerimaissia, myskikurpitsoja ja hokkaidokurpitsoja. Viisi vuotta sitten tilan isäntänä aloittanut Lauri Niittynen on tyytyväinen valittuihin vihanneksiin niiden värikkyyden, maukkauden ja erottuvuuden vuoksi. Loppukesästä, kuumimman sesongin aikana, tilalla työskentelee apuna lähemmäs parisen kymmentä kausityöntekijää.

– Alalla erotutaan kilpailijoista juuri laadun sekä tuotesortimentin kautta. Meidän tuotesortimenttimme on muodostunut aika lailla marginaalituotteista, kukkakaalia lukuun ottamatta. Kallelan tila oli esimerkiksi ensimmäisten joukossa, jotka aloittivat varsiparsakaalin viljelyn ammattimaisessa mittakaavassa, Lauri taustoittaa.

-Usein olen miettinyt jonkin tuontivihanneksen kohdalla, että voisiko tätä viljellä itse, omalla tilalla. Kehitämmekin aktiivisesti tuotantoamme, ja testaamme uusia tuotteita. Uuden kokeilu on kuitenkin aina useamman vuoden projekti, sillä tulokseen vaikuttavat esimerkiksi sopivan lajikkeen valikoituminen, viljelytekniikka sekä sääolosuhteet. Mutta eihän sitä ilman kokeilua tiedä, jos vaikka tuleekin uusi hittituote löydettyä.

Kallelan tilan vihannestuotanto on sertifioitu

Laadukkaat ja maistuvat vihannekset syntyvät tinkimättömällä ammattitaidolla. Laurin mielestä on tärkeää jatkuva oman toiminnan kehittäminen sekä pyrkiminen aina entistä parempaan suoritukseen.

-Meillä on pitkät vihanneskasvatuksen perinteet sekä kiveen hakatut periaatteet, joiden mukaan toimimme, ja jotka varmistavat sen, että tuotteet ovat aina laadukkaita, toimitetaan asiakkaille ajallaan ja ympäristöarvot ovat tarkasti huomioitu.

Laadukkaiden lähituotteiden saatavuuden varmistaminen

Tulevaisuudessa Lauri haluaisi tiivistää yhteistyötä asiakkaiden ja paikallista toimijoiden kanssa. Hän haluaa varmistaa omalta osaltaan, että jokaisen saatavilla pysyisi hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia lähituottajien tuotteita.

-Näen tärkeänä, että tulevaisuudessakin on hankittavissa tuoreita tuotteita läheltä, tuotteita, jotka tuovat vaihtelua päivittäiseen ruokavalioon.

Laurin vanhemmat aloittivat viljelyn Kallelan tilalla vuonna 1980. Siitä lähtien tilalla on viljelty monipuolisesti erilaisia avomaavihanneksia.

Kallelan tila toimittaa tuotteitaan myös Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n päivittäistavarakauppoihin, tunnistat ne helposti Kallelan tilan logosta.

 

Vinkki! Laurin mielestä myskikurpitsa on erinomaista, kun sen paloittelee lohkoiksi, pirskottaa pinnalle öljyä ja mausteita ja pistää uuniin. Uunilohkot maistuvat sellaisinaan lisukkeena tai niistä voi pyöräyttää maistuvan keiton.