Aidosti välittävä, empaattinen, reipas, hauska ja helposti lähestyttävä. Näin luonnehtivat työkaverit Vuoden esimiehen kunniamaininnan saanutta Hanna Pihlströmiä. Helmikuussa 2021 Lohjan ravintolamaailman päällikkönä aloittanut Hanna sanoo, että tunnustus oli hänelle – vielä sangen tuoreelle esihenkilölle – iloinen yllätys.

– Varmaan olen sitten tehnyt jotain oikein, hän toteaa vaatimattomasti, mutta myöntää kyllä tunnistavansa itsensä noista adjektiiveista.

– Yritän olla aina tavoitettavissa ja läsnä. Luonteeltani olen positiivinen ja nauravainen, eikä minulla yleensä ole huonoja päiviä.

Lohjan Prismakeskuksessa Hanna vetää Hesburgeria ja SSO:n omaa ravintolakonseptia Kahvila Kuulasta. Hesburgerin toimintamalli on hänelle tuttu ajalta, jolloin hän työskenteli Lohjan ABC:llä Hesburger-vastaavana.

Takana opettavainen vuosi

Mennyt vuosi koronavaikutuksineen oli Lohjan ravintolamaailmassa, niin kuin muuallakin, haastava. Työkaverit kiittävät Hanna siitä, kuinka hän on joustanut enemmän kuin kukaan voisi vaatia ja ottanut hienosti huomioon ihmisten jaksamisen. Ilman Hannan tukea emme olisi pärjänneet, he kertovat.

– Vuosi oli kovasti opettavainen ja kasvattava. Paineensietokyky lisääntyi kovasti. Onneksi minulla on täällä loistoporukka: yhdessä olemme onnistuneet, hän toteaa itse.

Henkilökunnan määrä on myös kasvanut – kesävahvistuksineen heitä on jo 25. Uudet tilauskanavat, kuten Wolt, ovat tuoneet tarvetta uusille käsipareille.

Hanna kiittää työnantajaansa henkilöstön työhyvinvoinnin monipuolisesta tukemisesta.

– Tykkään myös itse keksiä pieniä ilahduttavia juttuja. Olen sellainen ”huvileipuri” ja saatan joskus tuoda porukalle jotain herkkuja. Kun ilmat tästä lämpenevät, lähdemme joukolla piknikille, hän kertoo.

Omia akkujaan Hanna lataa pelaamalla videopelejä yhdessä miehensä sekä 11- ja 10-vuotiaiden tytärtensä kanssa. Lenkkeily ja frisbee-golf kuuluvat myös vapaa-aikaan.

Maaliskuusta lähtien Mira Wiman on kiertänyt perehdyttämässä työntekijöitä SSO:n S-marketeissa ja Sale-myymälöissä Salon, Someron ja Kemiönsaaren suunnalla. Valtaosa 15 myymälän yli 140 valmennettavasta on kesätyöntekijöitä, joille osuuskauppa haluaa antaa mahdollisimman hyvät eväät uusista tehtävistä suoriutumiseen.

– Ketään emme todellakaan heitä suden suuhun, valmentajan roolistaan innostunut Mira toteaa.

Hänellä itsellään on kymmenen vuoden kokemus kaupan alalta. Ensimmäinen työpaikka SSO:ssa oli S-market Pusula, joka nykyisin toimii Sale-brändin alla.

Tuohon aikaan Mira kävi ammattikoulua ja suoritti siellä turvallisuusalan opintoja. Valmistuttuaan vuonna 2013 nuori nainen puki ylleen armeijan vihreät ja suuntasi kohti Vekarajärveä, jossa hän palveli Karjalan Prikaatissa. Sieltä hän kotiutui vuotta myöhemmin alikersanttina monta kokemusta rikkaampana.

Ryhmän vetäminen, johtajuus ja paineensietokyky. Niistä saadut opit ovat olleet suureksi hyödyksi myös työelämässä, poliisinkin ammatista joskus haaveillut Mira sanoo.

 

Tähtäimessä esimiestehtävät

Poliisia tai vartijaa Mirasta ei kuitenkaan tullut, vaan hän palasi takaisin kaupallisiin tehtäviin ja Nummelan S-markettiin, nykyiseen Saleen. Sen jälkeen oli vuorossa parin vuoden rupeama pääkaupunkiseudulla HOK-Elannossa.

– Sekin oli opettavaista aikaa. Työskentelin muun muassa ruokatorilla ja toimin vuoro- ja kassavastaavana, hän kertoo.

Vuonna 2018 oli tullut aika palata jälleen tuttuun osuuskauppaan, jossa Mira työskenteli ensin S-market Vihdissä saatavuusvastaavana ja aloitti sen jälkeen nykyisessä kotiyksikössään S-market Plazassa liha-maito-osaston saatavuusvastaavan tehtävissä.

Oma-aloitteista ja kilpailuhenkistä Miraa ajaa työelämässä eteenpäin halu oppia. Näin eteen on aina auennut uusia mahdollisuuksia. Nykyisin myös SSO:n varapääluottamusmiehenä toimivan naisen tähtäimessä ovat esimiestehtävät.

Vapaa-aikanaan hän ajaa jokamiesluokassa kilpaa. Autourheilu on yhteinen harrastus aviomiehen kanssa.

Halikossa, Rannikon puutarhalla riittää lääniä, missä viljellä avomaan vihanneksia ja marjoja. Avomaalla viljellään reilun 200 hehtaarin alueella, kokonaispinta-alan ollessa 250 hehtaaria. Kasvihuonepinta-alaakin on 9000 neliön verran.
-Kun perheemme aloitti viljelyn, meillä oli tilaa noin 2,5 hehtaaria. Siitä on tultu pitkä matka eteenpäin. Minulla oli täällä jo kuusivuotiaana pikkupoikana ensimmäinen kurkkuviljelmä vuonna -87, Rannikon puutarhan toisen polven yrittäjä Esa Rannikko muistelee.

Nyt keväällä kasvihuoneissa kasvaa mansikkaa ja kesäkurpitsaa. Mansikkasatoa odotellaan huhtikuun alkuun. Samoihin aikoihin päästään aloittamaan hoitotyöt avomaalla.
-Avomaalla viljelemme mansikkaa, tarhahernettä, puutarhavadelmaa, avomaankurkkua, kesäkurpitsaa, erilaisia kurpitsoja, vesi-, hunaja ja cantaloupe-meloneja, pensasmustikkaa, hunajamarjaa, raparperia, mustaherukkaa, punaherukkaa, karviaisia, valkoherukkaa, pensaspapuja, karhunvattuja ja tyrniä, tulikohan siinä kaikki, no lähemmäs ainakin, hyväntuulinen Rannikko listaa.

Rannikon puutarhalta toimitetaan kaupoille syksyisin myös metsämarjoja ja sieniä. Puutarhalla riittää työtä ympäri vuoden, ja kauden mukaan työntekijämäärä vaihtelee: osa on töissä kesäkauden, osa vakituisesti. Yhteensä työntekijöiden kokonaismäärä lähentelee viittäsataa henkilöä.

Asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla

Rannikko on ollut puutarhamaailmassa mukana lapsesta saakka, ja hänen mukaansa kasvisten maailmasta löytää aina jotain uutta – uusia kasvilajeja tai uusia tuotantotapoja.
– Uuden kokeileminen tuo virtaa ja mielekkyyttä tekemiseen. En halua vanhana harmitella, ettei tullut jotain lajiketta kokeiltua, jota olisi halunnut.

Aloite jonkun uuden tuotteen viljelyyn voi tulla yhtä hyvin kaupan suunnalta kuin asiakkaan toiveesta.
-Hyvä esimerkiksi kaupan yhteistyöstä on kesäkurpitsan ottaminen tuotantoon. Kesäkurpitsa oli jo kotimaantuotantona hieman unohdettukin kasvi, mutta pystyimme tuomaan sen yhteistyössä kauppojen kanssa takaisin tuotantoon ja kauppoihin.

Uutta markkinaa on syntynyt myös tuotteistamalla aiemmin mehumarjaksi mielletty mustaherukka herkulliseksi napostelumarjaksi. Tilalla viljelläänkin nyt makeaa ja aikasta Ben Tron -mustaherukkalajikketta, joka on Rannikon sanoin oikea karkinkorvike.
-Asiakkaat olivat täysin yllättyneitä siitä, kuinka hyvää makealajikkeinen mustaherukka voikaan olla tuoreeltaan. Sitä napsii kuin karkkia, ja yhtäkkiä huomaa, että rasian pohja jo häämöttää, Esa sanoo.

Marjaperheeseen kuuluu uusia ja tuttua makuja

Rannikon puutarhan valikoimaan on kuulunut alusta asti mansikka, joka maistuu niin vauvasta vaariin.
-Mansikalla saadaan moniin perheisiin luotua hyviä hetkiä kauden aikana. Se sopii joka tilanteeseen, ja on varma kesän merkki.

Uutena kokeiluna tuotantoon otettiin kolmisen vuotta hunajamarja, ja sille on pyritty löytämään paikka marjaperheestä.
-Pensaat ovat kuitenkin sen verran nuoria, että kokonaissatomäärä on vielä pieni, mutta aika näyttää jääkö marja tuotantoon, riittääkö kysyntä.

Kokeiluintoa ja rohkeutta tehdä

Suomen viljelyolosuhteita ajatellen, ei aivan ensimmäisenä tule mieleen, että alkaisi kasvattamaan meloneita. Mutta Rannikko halusi tuoda tuotantoon kotimaista tuotantoa ulkomaista tuontia kampittamaan.
-Uutta pitää pystyä kokeilemaan. Melonit ovat maultaan niin hyviä, että halusin tuoda markkinoille kotimaisen vaihtoehdon. Kun viljelyssä saadaan kaikki kohdalleen, niin kyllä se maku on aivan timanttia, Rannikko tiivistää.

Somerolta, Häntälän notkojen reunalta, löytyy Talvisillan tähkä ja trekooli, joka tuottaa nimensä mukaisesti ruokaa pellolta ja kasvihuoneista.
-Viljelemme leipäviljaa, mallasohraa, öljy- ja valkuaiskasveja sekä kauraa tilamme pelloilla. Lisäksi kasvihuoneissamme kasvaa erilaisia kurkkuja sekä luomutomaatteja, luettelevat tilan pitäjät Kaisa ja Juha Vasama-Kakko.

Tuotteissa tärkeää on Kaisan ja Juhan mielestä niiden maku ja laatu.
-Siksi olemmekin panostaneet hyvänmakuisiin lajikkeisiin sekä helposti käytettäviin kasviksiin. Meiltä löytyy makeita luomukirsikkatomaatteja, karkkikurkkuja sekä rapsakoita kasvihuonekurkkuja ja pieniä, säilöntään sopivia avomaankurkkuja.

Puhdasta ja kotimaista

Tilaa on kehitetty koko ajan ja tavoitteena on tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa vastuullisesti.
-Toimitamme tuotteet lähikauppoihin, ja lyhyet toimitusajat takaavatkin tuotteiden tuoreuden ja laadun. Pyrimme myös käyttämään uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä meillä on käytössä jo aurinkoenergia sekä hake- ja pellettilämmitys, Kaisa kertoo.

Tilalla työskentelee kesäisin omistajien lisäksi kesätyöntekijöitä.
– Koemme tärkeänä, että moni saisi hyvän kokemuksen ensimmäisistä kesätyöpaikoista. Myös perheemme neljä poikaa auttavat tilan töissä.

Vapaa-ajalla kokkailemme mielellämme ja testaamme uusia kotimaisia tuotteita. Niiden myötä tulee aina myös innovaatioita oman tilan tuotteiden kehittämiseen, ja osa päätyykin kokeiluun, Kaisa kertoo.

Hankien hohtaessa, tilalla ovat istutustyöt kiivaimmillaan kasvihuoneissa.
-Huhtikuussa alkaa satokausi, joka kestää lokakuuhun asti. Silloin löydät tuotteemme lähikaupastasi, Kaisa vinkkaa.

Me Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa odotamme jo innolla satokautta!

Kuvassa: Tilan pitäjät Kaisa ja Juha Vasama-Kakko.

 

Paula Achrénin puutarhalla Salon Angelniemellä, viljellään omenoita reilulla 7 hehtaarin alalla. Lajikekirjo on laaja – ensimmäiset kesäomenat poimitaan yleensä jo heinäkuun lopulla ja viimeiset talviomenat poimitaan syys-lokakuun vaihteessa. Omenoiden lisäksi tilalla viljellään raparperia tukkumyyntiin.

-Omenoita toimitamme lähialueen kaupoille kaksi kertaa viikossa ja yleensä omenat riittävät joulukuun puoleenväliin, kertoo kolmannen polven omenanviljelijä Paula Achrén.

Tilan omista omenoista valmistetaan myös pastöroitua omenamehua kolmen litran hanapakkauksissa kaupoille myytäväksi.

-Uusimpina jatkojalosteina tilalla valmistetaan myös aitoa omenasiideriä sekä limonadia, joita toimitetaan lähiseudun ravintoloille ja myydään tilan puodista, Paula lisää.

Tilalla toimii myös palveleva mehuasema, josta ihmiset voivat varata ajan omien omenoiden mehustukselle.

Pitkät perinteet laadun takeena

-Tuotantomme pääperiaate on laatu ja tuoreus sekä tietysti hyvä maku. Haluamme että omenat ovat laadultaan hyviä, kun asiakkaat ne kaupan tiskistä saavat, pintavikaiset ja pienet omenat päätyvät meillä mehustukseen.

Paula Achrénin puutarhalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2007. Pikkuhiljaa tuotantoa on uudistettu ja laajennettu sekä lisätty jatkojalostusta. Uusien viljelymenetelmien opettelu on Paulan mukaan jatkuvaa ja mielenkiintoista.

-Innostusta työhön pitää yllä asiakkailta saadun palautteen lisäksi se, että tässä työssä näkee oman kätensä jäljen, ja saa tuottaa puhdasta, terveellistä kotimaista lähiruokaa. Pitkät perinteet velvoittavat pitämään tuotteiden laadun hyvänä, sekä palvelumme hyvänä ja iloisena, Paula kertoo.

Tila työllistää talvisin omenapuiden leikkuuaikaan yrittäjän lisäksi yhden henkilön, ja syksyllä satokaudella noin 6–12 kausityöntekijää.

-Nyt maaliskuun alussa tilalla on meneillään omenapuiden leikkuu, johon kuluu vuosittain reilu 2kk. Samalla on aloitettu limonadin pullotus ja seuraavaksi aloitetaan siiderin pullotus. Talviaikaan tehdään myös koneiden ja laitteiden huoltoja ja korjauksia sekä paperitöitä, Paula listaa.

Kevät Paulan puutarhalla alkaa omenapuiden leikkuurisujen keruulla ja kesän alussa valmistaudutaan kastelulaitteiden asennuksiin ja tuholaisten tarkkailuihin sekä ruiskutuksiin. Heinäkuun lopulla alkaa sadonkorjuu ja syksy onkin sitten vuorotellen omenoiden poimintaa, pakkaamista ja mehuntekoa.

Tulevalta Paula toivoo kotimaisen ruuan ja sen tuottajien arvostusta.

– On hyvin tärkeää pitää kiinni kotimaisuudesta ja nostaa kotimainen puhdas ruoka keskiöön.

– Pidän ihmisistä ja numeroista ja siitä, että koko ajan tapahtuu. Tämä ala on hektinen, jatkuvasti muuttuva ja täynnä mahdollisuuksia, vastaa Jaana Johansson uteluun siitä, onko hän Original Sokos Hotel Rikalan johtajana unelmatyössään.

Jaana, jos kuka, tuntee talon läpikotaisin. Valmistuttuaan kauppaopistosta vuonna 1985 hän työskenteli ensin kolme vuotta Lehmirannan lomakeskuksessa, kunnes siirtyi Rikalaan. Ensimmäinen tehtävänimike oli hotelliemäntä. 90-luvun lopulla hänet nimitettiin hotellipäälliköksi ja vuonna 2007 hotellinjohtajaksi.

Rikala on vuosien myötä kokenut monia muutoksia. Hotellin puitteet uudistuivat täysin vuonna 2020. Myös työ on muuttunut.

– Alkuvuosina työ oli jotenkin virastomaisempaa. Paljon asioita hoidettiin kynällä ja paperilla. Nyt digin myötä esimerkiksi hinnoittelu on revenuepohjaista eli hinnat voivat muuttua jopa tunneittain. Mutta se, mikä ei ole muuttunut, on asiakaspalvelu; se on aina ollut ja sen pitää olla korkealuokkaista. Haluamme, että asiakkaalle jää vierailustaan myönteinen muistijälki, Jaana kuvailee.

Myyntihenkisyys tärkeää

– Järjestelijä ja pankki-ihminen. Sellaisia olivat lapsuuteni haaveammatit, Jaana kertoo nauraen.

– Olin kova tyttö järjestämään asioita. Kengät laitoin aina siistiin riviin ja nuket omille paikoilleen. Minulla on kahdeksan tätiä, joiden kanssa leikin pankkia vaihtamalla seteleitä kolikoiksi. Tästä otin itselleni ”välityspalkkion”.

Jaanan nuoruusvuosiin kuuluu vaatemallin töitä ja muotinäytösten organisointia. Salon alueella hän toimi Chymoksen karkkihinnoittelijana ja teki monenlaisia toimistotöitä kaupungin rahatoimistossa, vakuutuslaitoksessa, tuomiokunnan kansliassa ja taloustoimistossa.

Kaikesta tehdystä on ollut paljon hyötyä nykyisessä ammatissa.

– Myyntihenkisyyttä ja kykyä osata verkostoitua. Tuloksentekonälkää ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Organisointikykyä ja määrätietoisuutta toteuttaa suunnitelmia paineenkin alla. Johtajalla on myös oltava halua toimia näkyvinä kasvoina hotellille, Jaana luettelee työssään tarvittavia ominaisuuksia.

Avoimuus voimavarana

Esimiehenä Jaana Johansson uskoo valmentavaan johtamiseen ja yhteiseen tekemiseen oman tiimin kanssa.

– Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat voimavarojani. Meillä on yhteinen tavoite ja reitti sinne on kaikkien tiedossa. Tällöin jokaisen on helpompi hengittää ja keskittyä omaan osuuteensa tavoitteen saavuttamisessa. On myös hyvä muistaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Pelikentällä tapahtuu ja aina ei tule maaleja.

Vuorovaikutus asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa ovat niitä asioita, joista Jaana työssään nauttii eniten.

– Mistään ei saa niin hyvää fiilistä kuin asiakkaalta saadusta erinomaisesta palautteesta henkilökunnan onnistumisista!

Päivittäisiin tehtäviin kuuluu paljon palavereita, Teamseja, koulutuksia, markkinoinnin suunnittelua, asiakaspalautteiden läpikäyntiä ja niihin reagointia sekä budjetin ja myynninkehityksen seurantaa Lisäksi sähköpostissa on aina jonossa lisää reagointia vaativia asioita. Monien lankojen pitäminen käsissä yhtä aikaa vaatii taitoa, mutta juuri tästä ”järjestelijä”-Jaana nauttii.

– Olen aika kilpailuhenkinen ihminen. Harrastan uintia, pyöräilyä, ryhmäliikuntaa ja kangoo-hyppykenkäilyä. Mutta hyvin tärkeitä minulle ovat tietysti myös perhe ja ystävät, kahden lapsen isoäiti eli fammu kertoo.

 

 

Onnistuneeseen satoon vaikuttavat pellon kasvukunto ja viljelijän osaaminen

Vuonna 1980 aloittaneella Kallelan tilalla, eteläisessä Perniössä, viljellään noin 47 hehtaaria maata, joista vihannesmaata on 25 hehtaaria ja lopuilla viljellään peltokasveja. Tilalla tuotetaan lehtikaalia, varsiparsakaaleja, kukkakaaleja, sokerimaissia, myskikurpitsoja ja hokkaidokurpitsoja. Viisi vuotta sitten tilan isäntänä aloittanut Lauri Niittynen on tyytyväinen valittuihin vihanneksiin niiden värikkyyden, maukkauden ja erottuvuuden vuoksi. Loppukesästä, kuumimman sesongin aikana, tilalla työskentelee apuna lähemmäs parisen kymmentä kausityöntekijää.

– Alalla erotutaan kilpailijoista juuri laadun sekä tuotesortimentin kautta. Meidän tuotesortimenttimme on muodostunut aika lailla marginaalituotteista, kukkakaalia lukuun ottamatta. Kallelan tila oli esimerkiksi ensimmäisten joukossa, jotka aloittivat varsiparsakaalin viljelyn ammattimaisessa mittakaavassa, Lauri taustoittaa.

-Usein olen miettinyt jonkin tuontivihanneksen kohdalla, että voisiko tätä viljellä itse, omalla tilalla. Kehitämmekin aktiivisesti tuotantoamme, ja testaamme uusia tuotteita. Uuden kokeilu on kuitenkin aina useamman vuoden projekti, sillä tulokseen vaikuttavat esimerkiksi sopivan lajikkeen valikoituminen, viljelytekniikka sekä sääolosuhteet. Mutta eihän sitä ilman kokeilua tiedä, jos vaikka tuleekin uusi hittituote löydettyä.

Kallelan tilan vihannestuotanto on sertifioitu

Laadukkaat ja maistuvat vihannekset syntyvät tinkimättömällä ammattitaidolla. Laurin mielestä on tärkeää jatkuva oman toiminnan kehittäminen sekä pyrkiminen aina entistä parempaan suoritukseen.

-Meillä on pitkät vihanneskasvatuksen perinteet sekä kiveen hakatut periaatteet, joiden mukaan toimimme, ja jotka varmistavat sen, että tuotteet ovat aina laadukkaita, toimitetaan asiakkaille ajallaan ja ympäristöarvot ovat tarkasti huomioitu.

Laadukkaiden lähituotteiden saatavuuden varmistaminen

Tulevaisuudessa Lauri haluaisi tiivistää yhteistyötä asiakkaiden ja paikallista toimijoiden kanssa. Hän haluaa varmistaa omalta osaltaan, että jokaisen saatavilla pysyisi hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia lähituottajien tuotteita.

-Näen tärkeänä, että tulevaisuudessakin on hankittavissa tuoreita tuotteita läheltä, tuotteita, jotka tuovat vaihtelua päivittäiseen ruokavalioon.

Laurin vanhemmat aloittivat viljelyn Kallelan tilalla vuonna 1980. Siitä lähtien tilalla on viljelty monipuolisesti erilaisia avomaavihanneksia.

Kallelan tila toimittaa tuotteitaan myös Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n päivittäistavarakauppoihin, tunnistat ne helposti Kallelan tilan logosta.

 

Vinkki! Laurin mielestä myskikurpitsa on erinomaista, kun sen paloittelee lohkoiksi, pirskottaa pinnalle öljyä ja mausteita ja pistää uuniin. Uunilohkot maistuvat sellaisinaan lisukkeena tai niistä voi pyöräyttää maistuvan keiton.

Rekijoen kylässä, entisessä Kiikalan kunnassa Salossa, ovat Heikki ja Katariina Isotalo pitäneet porkkanatilaa jo vuodesta 1987. Porkkanaa viljellään reilun 12 hehtaarin alalla, ja yrityksen motto on: Pellolta suoraan kauppaan.

– Toimitamme porkkanoita joka toinen päivä kauppoihin, jolloin niiden tuoreus säilyy ja asiakkaat saavat mahdollisimman tuoretta porkkanaa, omistajapariskunta kertoo.

Porkkanoiden myynti tapahtuu heinäkuulta toukokuun loppuun. Heinä-syyskuun lopun välisenä aikana porkkanoita myydään kirjaimellisesti pellolta suoraan kauppaan.

– Toimitamme porkkanat omalla autolla pakkaamostamme suoraan kauppaan, jolloin ylimääräiset ajelut jäävät pois. Porkkanat toimitamme pakattuina omiin kierrätyslaatikkoihin tai pahvikontteihin. Toimituspäivämme ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, Heikki Isotalo lisää.

Syksyllä porkkanoita pakataan 3000 kg päivässä

Isotalon tilalla työskentelee omistajapariskunnan apuna yksi vakituinen työntekijä, ja kiireaikana kaksi. Nostoaikana pellolla työskentelee lisäksi viisi työntekijää.

– Varastoon nostaminen aloitetaan syyskuun lopulla ja silloin tarvitsemme useampia käsipareja auttamaan, koska pellolta nostetaan kylmävarastoon noin 500 000–600 000 kiloa porkkanaa kasvukaudesta riippuen.

Varastokaudella Isotalon tilalla pakataan päivässä noin 3000 kg porkkanaa. Porkkanoita myydään erilaisissa pakkauskoissa; 500 g, 1 kg, 2 kg sekä 10 kg säkissä.

– Ennen pakkaamista porkkanat pestään, kiillotetaan ja lajitellaan normien mukaan, jonka jälkeen porkkanat menevät pakkauskoneeseen pussitettavaksi, Katariina Isotalo täsmentää.

Isotalojen mukaan lähes kaikki porkkanat tulevat käyttöön, sillä pakkaamisessa syntyneet lajittelujätteet menevät nekin hevosharrastajien sekä metsämiesten käyttöön.

Kausikasvihuoneesta avomaalle

Isotalon toiminta aloitettiin vuonna 1987 kausikasvihuoneilla, joissa viljeltiin porkkanaa ja naurista. Kausikasvihuoneista siirryttiin myöhemmin avomaanviljelyyn, missä viljeltiin nipputilliä, lehtitilliä, lanttua, punajuurta, kiinankaalia sekä kukkakaalia. Nykyisin Isotalon tilalla viljellään päätuotteena porkkanaa, päälajikkeena Romance -lajiketta.

– Tärkeää porkkanalajikkeen valinnassa on ollut huomioida maun ja koon lisäksi taudinkestävyys sekä se, miten lajike kestää varastointia, Isotalot taustoittavat.

Isotalon tilalla porkkanoita viljellään samalla pellolla enintään kaksi vuotta. Kasvupaikan vaihtaminen parantaa tunnetusti porkkanoiden terveyttä ja satoisuutta. Ja vaikuttanee paikan vaihto hieman makuunkin.

– Vaikka meilläkin on jo monen vuoden kokemus ympäristönormien mukaisesta porkkananviljelystä – ja sitä tietää jo, miten kuuluu tehdä – niin silti se porkkana ei maistu aina ihan samalta. Maku on niin monen tekijän summa, Heikki tuumii.

Makuun voi vaikuttaa lajikkeen ja kasvupaikan lisäksi muun muassa sää, ja avomaalla viljeltäessä ollaan aina sään armoilla. Kuivuus, liika märkyys sekä tuholaiset ovat viljelijälle tuttuja haasteita, ja ne voivat myös verottaa satoa.

– Keväällä ja kesällä voi yhtä hyvin olla hellettä ja kuivuutta tai sitten sataa 50 milliä rakeita, Heikki Isotalo tiivistää.

 

Me SSO:ssa toivomme Isotalon tilan porkkanoiden kasvukauteen suotuisia säitä – lempeää lämpöä ja maltillisia sateita.
Rouskuvia herkutteluhetkiä Isotalon porkkanoiden parissa!

Mikä on sellainen S-ryhmän toimipaikka, jossa aina sattuu ja tapahtuu, jossa työntekijät ovat todellisia moniosaajia ja jossa hyvä paineensietokyky on välttämätön ominaisuus? Se on tietysti ABC-liikennemyymälä, tuskinpa siellä muuten olisi Tankkaustarinoitakaan tehty. Kameramiehet ovat olleet ikuistamassa myös ABC Lohjan kiireistä arkea.

Apulaisliikennemyymäläpäällikkö Elina Poikonen kertoo viihtyvänsä hyvin ruuhkahuippujen ryydittämässä ilmapiirissä. Reilut 10 vuotta talossa työskennellyt nuori nainen on ehtinyt kasvaa sisään ABC-maailmaan monien erilaisten tehtävien kautta.

– Silloin kun paikalle tupsahtaa yht´äkkiä pari linja-autollista asiakkaita, on vain otettava rauhallisesti: hoidettava asia kerrallaan ja vältettävä turhaa hötkyilyä. Kyky sietää painetta kasvaa täällä väkisinkin, hän hymyilee.

Kaikki alkoi Hesestä

Taival alkoi tuoreena ylioppilaana, kun Elina haki auki ollutta Hesburger-työntekijän paikkaa.

– Se oli minulle ensimmäinen oikea työpaikka. Tätä ennen aika oli kulunut koulun ohella tallilla hevosten parissa touhutessa. Minulla oli myös oma hevonen, josta aika jätti pari vuotta sitten, Elina kertoo.

Hesburgerissa Elina huomasi viihtyvänsä alusta alkaen hyvin. Työt sujuivat niin mallikkaasti, että vuonna 2016 hänen nimitettiin palveluvastaavaksi Hesburgeriin. Tässä välissä hän oli ehtinyt työskennellä myös ABC-ravintolan keittiössä.

– Aloitin aamupalan tekemisestä ja siirryin sitten à la carten ja noutopöydän pariin. Hoidin myös keittiön tilauksia ja kuormien purkua.

Nykyisessä tehtävässään apulaisliikennemyymäläpäällikkönä Elina on toiminut kesäkuusta 2021 lähtien.

– Nyt esimiehenä toimistohommissa vierähtää pari päivää viikossa, muun ajan teen suorittavia vuoroja kassalla ja salin puolella. Moniosaajiahan täällä ABC:llä kaikki ovat. Itselläni työ marketin puolella on vielä kokematta.

Ammattitutkinto työn alla

ABC Lohja on merkittävän kokoinen yksikkö. Henkilökuntaa on yhteensä 40. Elina kehuu varauksetta työkavereitaan ja koko työyhteisöä. Myös SSO luotettavana ja vastuullisena työnantajana saa kiitosta.

– Uutena esimiehenä arvostan sitä tukea ja apua, jota saan omalta esimieheltäni Heidi Niskaselta ja kaikilta palveluvastaavilta silloin, kun uusia tilanteita tulee eteen. Mukavinta on se, kun henkilökunta tulee juttelemaan asioista, jotka ovat mielen päällä. Meillä on sellainen henki, että asioista puhutaan avoimesti ja mielipiteitä uskalletaan esittää. Näin mahdollisiin pulmiin päästään tarttumaan tuoreeltaan hyvässä yhteistyössä, Elina kiittelee.

Varmuus esimiestyössä karttuu tietysti kokemuksen myötä, mutta apua on myös opinnoista. Heidi opiskelee parhaillaan Luksiassa Lähiesimiehen ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Paperit hän pokkaa keväällä.

– Pidän opiskelua isona mahdollisuutena myös tulevaisuutta ajatellen. Tosi mukavaa on se, että samassa ryhmässä on monen ikäisiä esimiehiä monenlaisista yrityksistä, muun muassa teollisuudesta ja hoitoalalta. Itse olen siinä joukossa yksi nuorimmista.

– Opiskelu työn ohessa on sujunut hyvin, onhan se hyvin käytännönläheistä. Sen, mikä oppii teoriassa, pääsee heti testaamaan arkipäivässä. Viimeksi tällainen asia oli perehdyttäminen, Elina kertoo.

ABC Lohja palvelee tällä hetkellä aamuviidesta puoleen yöhön. Aukioloaikoja supistettiin hieman koronan takia, kun yöllä ei niin paljon liikkujia ole ollut.

Työpäivien aikana Elinan 3,5-vuotias labradorinnoutaja Taika pääsee Elinan äidin hoiviin. Juoksulenkit Taikan kanssa ovat uimisen ohella nuoren naisen mieluisin harrastus.

ABC Piihovissa riittää lounasaikana asiakkaita, vaikka vasarat paukkuvat ja sähkömiehiä kiipeilee katonrajassa. Marraskuun viimeisenä päivänä alkaa jo hahmottua, että kivannäköistä tulee.

Vuonna 2003 avattu ABC Piihovi valmistui hieman ennen kuin sen vieressä kulkeva moottoritie Turun ja Helsingin välille. Kun myös poikittaisliikenne pitkin Someron tietä on sangen vilkasta, on kyseessä erinomaisella paikalla sijaitseva ja hyvin suosittu liikennemyymälä.

Remontin läpivienti on juuri nyt ajankohtaista ryhmäpäällikkö Maarit Rissasen monimuotoisessa toimenkuvassa.

– Johdan liikennemyymälä- ja polttonestekaupan operatiivista toimintaa. Mielestäni tärkein tehtäväni on auttaa esimiehiä ja sitä kautta koko henkilökuntaa onnistumaan työssään, hän määrittelee.

Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa on merkittävä toimiala SSO:ssa. Maaritin vastuualueeseen kuuluvat neljä ABC-liikennemyymälää, kaksi SSO Liikennemyymälää, kolme CarWash autonpesulaa sekä yhdeksän ABC-automaattiasemaa. Henkilökuntaa toimialalla on yhteensä 148.

Savon lahja Salolle

Iisalmesta kotoisin oleva Maarit tunnustautuu puhdasveriseksi S-ryhmän kasvatiksi. Ensimmäinen työpaikka vuonna 1983 oli Osuuskauppa Koljonvirran omistama Rosso, jonne kokiksi parhaillaan opiskelleen Maaritin houkutteli ravintolan keittiössä työskennellyt perhetuttu.

– Aluksi tein monenlaisia avustavia töitä. Milloin tiskasin astioita, milloin sukaloin kinkkua. Kun valmistuin ravintolakokiksi, pääsin sitten varsinaisiin keittiöhommiin.

Maaritilla oli tapana viedä valmistamansa annokset itse pöytiin. Iloisen ja välittömän nuoren naisen kyvyt asiakaspalvelijana huomattiin, ja pian hän siirtyi tarjoilijan tehtäviin salin puolelle. Siitä ura eteni nopeasti vuoropäälliköksi ja ravintolapäälliköksi.

Ensimmäisen kerran Maarit tutustui liikennemyymälämaailmaan, kun Osuuskauppa Koljonvirta ja Kuopion Osuuskauppa fuusioituvat vuonna 1991. Uusi alueosuuskauppa PeeÄssä perusti ensimmäisen liikennemyymälänsä Marjahaan vuonna 1997.

Tuossa vaiheessa Osuuskauppojen liikennemyymälät toimivat vielä öljy-yhtiöiden lippujen alla. Marjahaka oli Shell. ABC-ketju oli vasta suunnittelupöydällä.

Maarit muistelee melkein loukkaantuneensa, kun paikkaa tarjottiin hänelle. ”Minähän olen ravintopäällikkö, en mikään bensakauppias!”

– Pian huomasin, kuinka väärässä olinkaan, sain paljon enemmän kuin uskoinkaan. Nyt aukesi loistava tilaisuus tutustua uusiin toimialoihin, myös marketkauppaan. Sen monipuolisempaa työpaikkaa kuin liikennemyymälät ei ole olemassakaan. Kun nämä hommat opettelee, pärjää millä tahansa toimialalla.

Kaikki työ on arvokasta

Helsinkiin Maarit muutti vuonna 2000. Työnantaja oli nyt Osuuskauppa Seutu ja työpaikkana nykyinen ABC Masuuni, siihen aikaan vielä Esson kylttien alla toiminut liikenneasema.

Kun Maarit parin vuoden vauvaloman jälkeen palasi töihin, työnantaja oli jälleen aivan uusi osuuskauppa. SSO oli syntynyt, kun Osuuskauppa Seutu ja Salon Seudun Osuuskauppa fuusioituivat vuoden 2003 alussa. Nyt tarvittiin projektipäällikköä hitsaamaan ABC-yksiköt yhteen kuosiin. Sittemmin titteli vaihtui ryhmäpäälliköksi.

– Parasta työssäni on sen monipuolisuus, kun saan tehdä työtä ihmisten kanssa ja kehittää toimintoja. Kaikki työtehtävät ovat tärkeitä ja jokaisen työpanos on arvokas. Tykkään liikkua kentällä, eikä minua haittaa, vaikka erilaisia palavereja kertyykin melkoinen määrä.

Maarit valvoo, että ketjukonseptia noudatetaan. Numerot kertovat, miten hyvin liiketoiminnassa on onnistuttu. Mahdolliset haasteet on tehty ratkaistaviksi.

–  Tärkeää on myös muistaa suunnata katse tulevaisuuteen; seurata, mitä kilpailijat tekevät, miten markkina muuttuu ja millaiseksi bisnes alalla kehittyy, hän toteaa.

Maarit uskoo, että jatkossakin autoilla liikutaan ja ihmisillä on tarve pysähtyä.

– Meidän on oltava niin houkuttelevia ja mielenkiintoisia, että se pysähdys tapahtuu meillä. Siksi tämä Piihovikin uudistuu. Haluamme olla herätteellisiä ja kutsuvia niin tiellä liikkuville kuin lähellä asuville ihmisille. Hyvä palvelu on aivan ykkösjuttu ja mukava fiilis toimipaikasta välittyy kyllä asiakkaille. Itse peräänkuulutan sitä positiivisesti työn iloksi.

Maarit luonnehtii päättymässä olevaa vuotta muutosten ajaksi omassa elämässään. Tytär muutti hiljattain omilleen, mutta seuraksi jäi cairnterrieri Onni, ”täyttä rakkautta koko pakkaus”. Työasioista nainen irrottautuu pulahtamalla talvella säännöllisesti avantoon ja harrastamalla kuorolaulua Salon Viihdelaulajissa.