Perniön Ylönkylässä, Kirakan tilalla, valmistetaan savukalkkunaa omassa palvaamossa. Tätä lähiherkkua on tarjolla myös Rikala Bar & Grillissä. Jos et vielä ole maistanut savustettua kalkkunaa, niin tuleppa Rikalaan – tilaa vaikka ravioleja ja savukalkkunaa. Voi olla, että sen jälkeen joudutkin varaamaan joulupöytään tilaa kinkun viereen, sillä tämä on oikea herkkujen herkku.

Kirakan tilan toimintaa luotsaa Jussi Lindholm, taustajoukkoinaan tilan yli 40 vuotta sitten hankkineet Riitta-Maija ja Olavi Lindholm.
­– Kyllähän me täällä Jussin apuna ja tukena ollaan, mutta vastuu – kasvatuksesta palvaukseen – on jo siirtynyt kokonaan hänelle vuodesta 2007 lähtien, Riitta-Maija taustoittaa perhetilan sukupolvenvaihdosta.

Kalkkunan koko elinkaari saman katon alla

Kirakan tilalla toimitaan Riitta-Maijan mukaan valtaosin oman porukan voimin, mutta tarvittaessa saadaan aina väliaikaista apua.
–Leikkaaminen, suolaus, palvaus, pakkaaminen ja pakastaminen – kaikki tehdään tilalla.

Kalkkunatilan koko tuotantoketju löytyy saman katon alta: vastakuoriutuneet kalkkunat kasvavat toisessa päässä rakennusta, ja siirtyvät lopulta teurastukseen toiseen päätyyn. Näin eläimet välttyvät turhalta kuljetuksen aiheuttamalta stressiltä.
–Vaikka emme luomutila olekaan, pyrimme parhaalla mahdollisella tavalla pitämään huolta kalkkunoistamme ja panostamme vastuulliseen yritystoimintaan: kalkkunat saavat kasvaa vapaana tilavassa hallissa, jossa niitä ruokitaan oman tilan viljasta myllytetyllä rehuseoksella. Tila käyttää myös omaa aurinkoenergiaa ja lämpökeskus lämpiää hakkeella, Riitta-Maija kertoo.

”Kalkkunat elävät vapaina tilavassa hallissa, syöden oman tilan viljaa”

Kestävän toimintatavan lisäksi toiminnan keskiöön nousee tärkeänä se, että tuote on laadultaan aina mahdollisimman hyvä ja maukas. Ja sitä se on. Kirakan tilalla kalkkunatuotanto on aloitettu vuodesta 1992 alkaen. Tila on tunnettu erityisesti savustetusta joulukalkkunastaan, jota voi ostaa suoraan tilalta. Tilalla viljellään viljan lisäksi myös vaihtelevasti palko- ja öljykasveja.

Tule maistelemaan savukalkkunaa Rikala Bar & Grilliin. Katso menu osoitteesta raflaamo.fi

Mistä onkaan Rikala Bar&Grill:n listalta löytyvä Madeira-viinissä haudutettu karitsanniska lähtöisin, entä maukas lammasmakkara? No ei kovinkaan kaukaa, nimittäin Perttelistä, Lehtonen & Suominen maatalousyhtymästä.

Perttelin jokinotkossa luonnonlaitumilla kesää viettävät matalajalkaiset ja pitkähäntäiset Rygja-lampaat haetaan sisälle lampolaan vasta lokakuun alussa. Pitkän kesän jälkeen muhkeavillaiset lampaat keritään, ja villat päätyvät myyntiin oman tilan puotiin.
– Meillä vuoden kiireisintä aikaa lampaiden kanssa on maaliskuu, koska silloin lampaat karitsoivat, kertoo Jenni Suominen, joka lampurin opintojen innostama hankki Vuonna 2014 Lehtonen & Suominen maatalousyhtymän juurestilalle ensimmäiset lampaat.
–Haimme ensimmäiset lampaamme Torikan lampolasta Huittisista. Sieltä meille muutti 9 uuhta, joista kolme oli puhdasrotuisia rygjia. Muut olivat rygja-suomenlammasristeytyksiä.

Tällä hetkellä Jennillä on vajaat 50 lammasta, joista saadaan lihatuotteiden lisäksi taljoja ja villaa.
–Tulevaisuudessa katraskokomme ei tule kasvamaan merkittävästi nykyisestään, sillä tämän kokoinen katras on minulle juuri sopiva ja pystyn käyttämään jokaisen lampaan hoitoon juuri sen ajan, minkä se vaatii. Lampaamme ovat paljosta käsittelystä johtuen sosiaalisia ja ihmisystävällisiä.

Rygja-lampaat ovat alunperin kotoisin Norjan vuorten rinteiltä.
–Rotuvalinta oli minulle aika selkeä, sillä nämä rygja-lampaat kasvavat hyvin laihemmallakin laitumella, joten tiesin, että ne soveltuisivat hyvin meidän jokinotkoihimme.
Jennin mukaan Rygjan liha on todella pehmeää ja hieman miedomman makuista kuin perinteisten suomalaisten maatiaisrotujen.
–Tästä syystä moni on tykästynyt karitsanlihaamme, vaikkei olisi ennen pitänytkään lampaasta.

Lihaa, juureksia ja mansikoita

Lehtonen & Suominen Mty on Markku Suomisen ja Janne Lehtosen vuonna 1991 perustama maatalousyhtymä. Tällä hetkellä päätuotteita ovat juurekset kuten palsternakka, raitajuuri, keltajuuri, valkojuuri, lanttu ja punajuuri. Sekä tietenkin Markun vaimo Jennin tuottama karitsanliha.

Keskikesällä myyntituotteena on myös mansikka, josta pääsee Rikalassakin nauttimaan eri annosten yhteydessä.
–Kaikessa tuotannossamme haluamme olla mahdollisimman lähellä asiakkaitamme, jotta pystymme palvelemaan heitä parhaiten, ja kuulemaan heidän toiveensa tuotteidemme suhteen. Olemme aina valmiita muokkaamaan tuotteitamme asiakkaiden toiveiden mukaisiksi.

Varpion Puutarha Orimattilassa viljelee kasvihuonevihanneksia ympärivuotisesti. Puutarhan tavoitteena on tuottaa yleisimpiä kasvihuonevihanneksia lähialueelle. Kasvihuoneista löytyykin kurkkua, tomaattia, yhdeksää erilaista salaattia ja yli parikymmentä erilaista yrttiä. Laatu on se, mihin panostetaan.
– Laatu tarkoittaa meille runsautta, hyvää makua, viimeisteltyjä ja ympäristöystävällisiä pakkauksia sekä vuorovaikutusta asiakkaan ja kuluttajan kanssa, tiivistää Tuukka Varpio.

Laadun lisäksi Varpion Puutarhalla tärkeitä arvoja ovat avoimuus, ihmistä ja ympäristöä kunnioittava kohtelu, rehellisyys sekä puhtaat viljelykäytännöt.
– Tuotepakkauksissa on meidän naamat ja puhelinnumerot, jotta kuka tahansa voi kysyä meiltä lisää tuotteista tai antaa palautetta. Arvostamme paljon suoraa palautetta, koska se on rehellistä ja aitoa, Tuukka sanoo.

Kasvikset saavat kypsyä rauhassa

Varpion Puutarhalta käsityönä kerätyt kasvikset toimitetaan kauppoihin parhaimmillaan parin tunnin sisään sadonkorjuusta, joten kasvikset saavat rauhassa kypsyä pakkaamiseen saakka. Puutarhan yrtit viljellään isoissa 10 cm ruukuissa.
– Kun yrtit ovat suuremmissa purkeissa voidaan kasvatusta jatkaa hieman pidempään, ja näin lopputuotteesta tulee iso ja tuuhea. Samoin salaattien annetaan kasvaa vähintään 130 grammaisiksi. Myös tomaatit kerätään ja pakataan vasta kypsänä.

Viljelyä kolmannessa sukupolvessa

Varpion Puutarha on alun perin perustettu Lohjan Virkkalaan 1970, ja nykyisessä Orimattilan toimipisteessä toiminta on alkanut vuonna 1987. Tuukka on kolmannen polven yrittäjä Varpion perheyrityksessä. Hänen mukaansa intoa pitää yllä hyvän ja sitoutuneen työporukan lisäksi toiminnan jatkuva kehittäminen sekä uusi tekniikka.
– Joka vuosi on päästy parantamaan jotain osa-aluetta viljelyssä, kuljetuksissa, myynnissä tai tuotannossa, Tuukka kertoo.

Puutarhalla pyritään esimerkiksi jatkuvasti löytämään entistä parempia lajikkeita sekä kokonaan uusia tuotteita viljeltäväksi. Tulevaisuudelta Tuukka toivoo kehityksen jatkumista ­ – niin työhyvinvoinnin kuin uusien tekniikkaratkaisujen osalta.
– Kotimaisen ruuan arvostus on hyvä ja tavoitteenamme on omalta osalta ylittää odotukset ja viedä alaa eteenpäin ennakkoluulottomasti, Tuukka tiivistää.

Varpio Puutarhalla työskentelee 20–25 henkilöä vuodenajasta riippuen. Kevätsesonki alkaa puutarhalla jo tammikuun lopulta, kun luonnonvalo alkaa kiihdyttää kasvua. Juhannus on puutarhalla kevätsesongin viimeinen huipentuma.
– Juhannuksen jälkeen avomaatuotanto käynnistyy kunnolla, niin meille on hyvä aika vaihtaa kasvustoja ja puhdistaa tiloja tulevaa syksyä ja talvea varten.

Varpion Puutarhan herkkuja löydät mm. S-market Tynninharjulta, S-market Lohesta sekä Lempolan S-marketista.

Me SSO:ssa toivotamme työniloa koko Varpion Puutarhan työporukalle!

Meillä on huikea monikansallinen työporukka ja haluamme tukea omaa tiimiämme paitsi työssä, myös vapaa-ajalla kaikessa mahdollisessa.

 

Sauvossa, laajojen peltoalueiden keskellä, sijaitsee tomaatteihin ja erikoistomaatteihin keskittyvä Peuravaaran Puutarha Oy, jossa ympäristöarvot on nostettu viljelyn keskiöön. Tomaattien lisäksi tilalla viljellään paprikaa sekä kurkkua. Näitä luonnonvalolla viljeltyjä vihanneksia löytyy mm. Kemiön S-marketista huhtikuusta marraskuun loppuun. Peuravaaran Puutarha kuljettaa tuotteet itse kaupalle, joten hyllyihin saadaan tuoreita, usein samana aamuna kasvihuoneelta poimittuja tuotteita. Toimituspäiviä on kahdesta kolmeen kertaa viikossa.

Peuravaaran kasvihuoneviljelytilalla on ollut viljelytoimintaa jo yli kuusikymmentä vuotta, nyt jo kolmannessa sukupolvessa. Tilalla työskentelee sesongin mukaan noin kolmesta kahteentoista henkilöä. Talviviljelyä tilalla ei ole.
– Perheyrityksemme ensimmäiset kasvihuoneet rakensi Unto-pappa 1960-luvun alussa, avomaanviljely oli aloitettu jo kymmenisen vuotta aiemmin. Aluksi tilalla viljeltiin erilaisten vihannesten lisäksi myös kukkia, joita myytiin Turun kauppatorilla. Mutta jo isäni Jarkko Peuravaaran aikana kukista ja torimyynnistä luovuttiin, ja keskityttiin enemmän kasvihuonevihannesten viljelyyn, taustoittaa tilan nykyinen yrittäjä Tuomas Peuravaara.

Tuomaksen tullessa tilan ohjaksiin kymmenisen vuotta sitten, toiminta keskittyi yhä tiiviimmin tomaattien viljelyyn. Tomaattia on tällä hetkellä noin 80 prosenttia koko viljelypinta-alasta.
– Suurimmaksi osaksi viljelemme perinteistä pyöreää Classic-tomaattia, joka on hyvin aromikas tomaatti. Tämän lisäksi viljelemme erikoistomaatteja kuten makeaa kirsikkatomaattia, miniluumutomaattia sekä miniterttutomaattia, joita myydään pakattuna ja pakkaamattomana, Tuomas listaa.

Tuomaksen mukaan tomaatit ovat herkullisimmillaan juuri kesän alussa, kun talvi on taittunut ja valoa riittää lähes vuorokauden ympäri.
– Tomaatin makuun ja tuoksuun vaikuttavat suurimmaksi osaksi valon määrä sekä se, että tomaatin annetaan rauhassa kypsyä ­– punaiseksi asti –kasvissa kiinni.

Tomaatin lisäksi Peuravaaran tilalla myydään perinteistä punaista, keltaista ja oranssia paprikaa, suippopaprikaa sekä kurkkua.

Ympäristöarvot huomioden

Peuravaaran tila pyrkii toiminnassaan kasvavissa määrin mahdollisimman ekologiseen viljelyyn. Esimerkiksi kaikki tilan tuotteet pakataan nykyisin biohajoaviin pakkauksiin ja energiaa hankitaan suomalaisesta bioenergiasta.
– Käytämme viljeltävien kasvien suojeluun ainoastaan biologista torjuntaa. Lisäksi käytössämme on veden kierrätysjärjestelmät, Tuomas lisää.

Peuravaaran tomaatteja voi ostaa kesällä myös tilan omalta itsepalvelukioskilta, joka on avoinna 24 h.

Me Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa toivotamme Peuravaaran Puutarhalle valoisia päiviä ja maukasta satoa!

Odlat med dagsljus

I Sagu, bland de stora åkrarna, ligger Peuravaaran Puutarha Oy, som koncentrerar sig på tomatodling, de har lyftit fram miljövärden som odlingens knutpunkt. Utöver tomatodlingen odlas också paprika och gurka. Dessa grönsaker hittar du i till exempel Kimito S-market från april till slutet av november. Peuravaaras trädgård sköter om leveranssen själv och därför finns det färska, oftast under samma morgon plockade grönsaker i hyllorna. Leveranssen sköts två till tre gånger i veckan.

I Peuravaaras växthusodlingsgård har man odlat i över sextio år, nu redan i tredje generationen. På gården arbetar tre till tolv arbetare beroende på hurdan säsong det är, vinterodling har dom inte.
–Familjeföretagets första växthus byggdes av Unto-morfar på 1960-talet, utomhusodlingen hade börjats tio år före detta. Från första början odlades inte bara grönsaker, utan också blommor som såldes på Åbo salutårget. Redan under min fars Jarkko Peuravaara tid, beslöt man att överge blomförsäljningen och istället fokusera sig på växthusodlingen, berättar entreprenören Tuomas Peuravaara.

Då Tuomas tog kontroll över odlingarna, fick tomatodlingen en allt större betydelse inom företaget. Av all odling på Peuravaaras gård, består tomatodling av 80%.
– Till största delen odlar vi traditionella Classic-tomater, som är väldigt smakfulla. Utöver dessa odlar vi också specialtomater som till exempel söta körsbärstomater och babyplommontomater, som säljs i paket eller löst, berättar Tuomas.

Enligt Tuomas är tomaterna som bäst i början av sommaren, då vintern är förbi och då det är ljust dygnet runt.
– Tomaternas smak och doft beror till största delen av ljusets mängd, och det att man låter de mogna tillräckligt före de plockas.

På Peuravaaras gård säljs dessutom röda, gula och oranga paprikor, spetsiga paprikor och gurka.

Miljövärden i beaktande 

I sin verksamhet strävar Peuravaaras gård att vara så ekologisk som möjligt med odlingen. Som till exempel alla produkter paketeras i miljövänliga förpackningar och energin kommer från inhemsk bioenergi.
– Vi använder miljövänliga bekämpningsmedel och dessutom har vi ett återvinningssystem för vattnet vi använder.

Vi i SSO önskar Peuravaara trädgården ljusa dagar och god skörd.

 

Halikossa, Rannikon puutarhalla riittää lääniä, missä viljellä avomaan vihanneksia ja marjoja. Avomaalla viljellään reilun 200 hehtaarin alueella, kokonaispinta-alan ollessa 250 hehtaaria. Kasvihuonepinta-alaakin on 9000 neliön verran.
-Kun perheemme aloitti viljelyn, meillä oli tilaa noin 2,5 hehtaaria. Siitä on tultu pitkä matka eteenpäin. Minulla oli täällä jo kuusivuotiaana pikkupoikana ensimmäinen kurkkuviljelmä vuonna -87, Rannikon puutarhan toisen polven yrittäjä Esa Rannikko muistelee.

Nyt keväällä kasvihuoneissa kasvaa mansikkaa ja kesäkurpitsaa. Mansikkasatoa odotellaan huhtikuun alkuun. Samoihin aikoihin päästään aloittamaan hoitotyöt avomaalla.
-Avomaalla viljelemme mansikkaa, tarhahernettä, puutarhavadelmaa, avomaankurkkua, kesäkurpitsaa, erilaisia kurpitsoja, vesi-, hunaja ja cantaloupe-meloneja, pensasmustikkaa, hunajamarjaa, raparperia, mustaherukkaa, punaherukkaa, karviaisia, valkoherukkaa, pensaspapuja, karhunvattuja ja tyrniä, tulikohan siinä kaikki, no lähemmäs ainakin, hyväntuulinen Rannikko listaa.

Rannikon puutarhalta toimitetaan kaupoille syksyisin myös metsämarjoja ja sieniä. Puutarhalla riittää työtä ympäri vuoden, ja kauden mukaan työntekijämäärä vaihtelee: osa on töissä kesäkauden, osa vakituisesti. Yhteensä työntekijöiden kokonaismäärä lähentelee viittäsataa henkilöä.

Asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla

Rannikko on ollut puutarhamaailmassa mukana lapsesta saakka, ja hänen mukaansa kasvisten maailmasta löytää aina jotain uutta – uusia kasvilajeja tai uusia tuotantotapoja.
– Uuden kokeileminen tuo virtaa ja mielekkyyttä tekemiseen. En halua vanhana harmitella, ettei tullut jotain lajiketta kokeiltua, jota olisi halunnut.

Aloite jonkun uuden tuotteen viljelyyn voi tulla yhtä hyvin kaupan suunnalta kuin asiakkaan toiveesta.
-Hyvä esimerkiksi kaupan yhteistyöstä on kesäkurpitsan ottaminen tuotantoon. Kesäkurpitsa oli jo kotimaantuotantona hieman unohdettukin kasvi, mutta pystyimme tuomaan sen yhteistyössä kauppojen kanssa takaisin tuotantoon ja kauppoihin.

Uutta markkinaa on syntynyt myös tuotteistamalla aiemmin mehumarjaksi mielletty mustaherukka herkulliseksi napostelumarjaksi. Tilalla viljelläänkin nyt makeaa ja aikasta Ben Tron -mustaherukkalajikketta, joka on Rannikon sanoin oikea karkinkorvike.
-Asiakkaat olivat täysin yllättyneitä siitä, kuinka hyvää makealajikkeinen mustaherukka voikaan olla tuoreeltaan. Sitä napsii kuin karkkia, ja yhtäkkiä huomaa, että rasian pohja jo häämöttää, Esa sanoo.

Marjaperheeseen kuuluu uusia ja tuttua makuja

Rannikon puutarhan valikoimaan on kuulunut alusta asti mansikka, joka maistuu niin vauvasta vaariin.
-Mansikalla saadaan moniin perheisiin luotua hyviä hetkiä kauden aikana. Se sopii joka tilanteeseen, ja on varma kesän merkki.

Uutena kokeiluna tuotantoon otettiin kolmisen vuotta hunajamarja, ja sille on pyritty löytämään paikka marjaperheestä.
-Pensaat ovat kuitenkin sen verran nuoria, että kokonaissatomäärä on vielä pieni, mutta aika näyttää jääkö marja tuotantoon, riittääkö kysyntä.

Kokeiluintoa ja rohkeutta tehdä

Suomen viljelyolosuhteita ajatellen, ei aivan ensimmäisenä tule mieleen, että alkaisi kasvattamaan meloneita. Mutta Rannikko halusi tuoda tuotantoon kotimaista tuotantoa ulkomaista tuontia kampittamaan.
-Uutta pitää pystyä kokeilemaan. Melonit ovat maultaan niin hyviä, että halusin tuoda markkinoille kotimaisen vaihtoehdon. Kun viljelyssä saadaan kaikki kohdalleen, niin kyllä se maku on aivan timanttia, Rannikko tiivistää.

Somerolta, Häntälän notkojen reunalta, löytyy Talvisillan tähkä ja trekooli, joka tuottaa nimensä mukaisesti ruokaa pellolta ja kasvihuoneista.
-Viljelemme leipäviljaa, mallasohraa, öljy- ja valkuaiskasveja sekä kauraa tilamme pelloilla. Lisäksi kasvihuoneissamme kasvaa erilaisia kurkkuja sekä luomutomaatteja, luettelevat tilan pitäjät Kaisa ja Juha Vasama-Kakko.

Tuotteissa tärkeää on Kaisan ja Juhan mielestä niiden maku ja laatu.
-Siksi olemmekin panostaneet hyvänmakuisiin lajikkeisiin sekä helposti käytettäviin kasviksiin. Meiltä löytyy makeita luomukirsikkatomaatteja, karkkikurkkuja sekä rapsakoita kasvihuonekurkkuja ja pieniä, säilöntään sopivia avomaankurkkuja.

Puhdasta ja kotimaista

Tilaa on kehitetty koko ajan ja tavoitteena on tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa vastuullisesti.
-Toimitamme tuotteet lähikauppoihin, ja lyhyet toimitusajat takaavatkin tuotteiden tuoreuden ja laadun. Pyrimme myös käyttämään uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä meillä on käytössä jo aurinkoenergia sekä hake- ja pellettilämmitys, Kaisa kertoo.

Tilalla työskentelee kesäisin omistajien lisäksi kesätyöntekijöitä.
– Koemme tärkeänä, että moni saisi hyvän kokemuksen ensimmäisistä kesätyöpaikoista. Myös perheemme neljä poikaa auttavat tilan töissä.

Vapaa-ajalla kokkailemme mielellämme ja testaamme uusia kotimaisia tuotteita. Niiden myötä tulee aina myös innovaatioita oman tilan tuotteiden kehittämiseen, ja osa päätyykin kokeiluun, Kaisa kertoo.

Hankien hohtaessa, tilalla ovat istutustyöt kiivaimmillaan kasvihuoneissa.
-Huhtikuussa alkaa satokausi, joka kestää lokakuuhun asti. Silloin löydät tuotteemme lähikaupastasi, Kaisa vinkkaa.

Me Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa odotamme jo innolla satokautta!

Kuvassa: Tilan pitäjät Kaisa ja Juha Vasama-Kakko.

 

Paula Achrénin puutarhalla Salon Angelniemellä, viljellään omenoita reilulla 7 hehtaarin alalla. Lajikekirjo on laaja – ensimmäiset kesäomenat poimitaan yleensä jo heinäkuun lopulla ja viimeiset talviomenat poimitaan syys-lokakuun vaihteessa. Omenoiden lisäksi tilalla viljellään raparperia tukkumyyntiin.

-Omenoita toimitamme lähialueen kaupoille kaksi kertaa viikossa ja yleensä omenat riittävät joulukuun puoleenväliin, kertoo kolmannen polven omenanviljelijä Paula Achrén.

Tilan omista omenoista valmistetaan myös pastöroitua omenamehua kolmen litran hanapakkauksissa kaupoille myytäväksi.

-Uusimpina jatkojalosteina tilalla valmistetaan myös aitoa omenasiideriä sekä limonadia, joita toimitetaan lähiseudun ravintoloille ja myydään tilan puodista, Paula lisää.

Tilalla toimii myös palveleva mehuasema, josta ihmiset voivat varata ajan omien omenoiden mehustukselle.

Pitkät perinteet laadun takeena

-Tuotantomme pääperiaate on laatu ja tuoreus sekä tietysti hyvä maku. Haluamme että omenat ovat laadultaan hyviä, kun asiakkaat ne kaupan tiskistä saavat, pintavikaiset ja pienet omenat päätyvät meillä mehustukseen.

Paula Achrénin puutarhalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2007. Pikkuhiljaa tuotantoa on uudistettu ja laajennettu sekä lisätty jatkojalostusta. Uusien viljelymenetelmien opettelu on Paulan mukaan jatkuvaa ja mielenkiintoista.

-Innostusta työhön pitää yllä asiakkailta saadun palautteen lisäksi se, että tässä työssä näkee oman kätensä jäljen, ja saa tuottaa puhdasta, terveellistä kotimaista lähiruokaa. Pitkät perinteet velvoittavat pitämään tuotteiden laadun hyvänä, sekä palvelumme hyvänä ja iloisena, Paula kertoo.

Tila työllistää talvisin omenapuiden leikkuuaikaan yrittäjän lisäksi yhden henkilön, ja syksyllä satokaudella noin 6–12 kausityöntekijää.

-Nyt maaliskuun alussa tilalla on meneillään omenapuiden leikkuu, johon kuluu vuosittain reilu 2kk. Samalla on aloitettu limonadin pullotus ja seuraavaksi aloitetaan siiderin pullotus. Talviaikaan tehdään myös koneiden ja laitteiden huoltoja ja korjauksia sekä paperitöitä, Paula listaa.

Kevät Paulan puutarhalla alkaa omenapuiden leikkuurisujen keruulla ja kesän alussa valmistaudutaan kastelulaitteiden asennuksiin ja tuholaisten tarkkailuihin sekä ruiskutuksiin. Heinäkuun lopulla alkaa sadonkorjuu ja syksy onkin sitten vuorotellen omenoiden poimintaa, pakkaamista ja mehuntekoa.

Tulevalta Paula toivoo kotimaisen ruuan ja sen tuottajien arvostusta.

– On hyvin tärkeää pitää kiinni kotimaisuudesta ja nostaa kotimainen puhdas ruoka keskiöön.

Onnistuneeseen satoon vaikuttavat pellon kasvukunto ja viljelijän osaaminen

Vuonna 1980 aloittaneella Kallelan tilalla, eteläisessä Perniössä, viljellään noin 47 hehtaaria maata, joista vihannesmaata on 25 hehtaaria ja lopuilla viljellään peltokasveja. Tilalla tuotetaan lehtikaalia, varsiparsakaaleja, kukkakaaleja, sokerimaissia, myskikurpitsoja ja hokkaidokurpitsoja. Viisi vuotta sitten tilan isäntänä aloittanut Lauri Niittynen on tyytyväinen valittuihin vihanneksiin niiden värikkyyden, maukkauden ja erottuvuuden vuoksi. Loppukesästä, kuumimman sesongin aikana, tilalla työskentelee apuna lähemmäs parisen kymmentä kausityöntekijää.

– Alalla erotutaan kilpailijoista juuri laadun sekä tuotesortimentin kautta. Meidän tuotesortimenttimme on muodostunut aika lailla marginaalituotteista, kukkakaalia lukuun ottamatta. Kallelan tila oli esimerkiksi ensimmäisten joukossa, jotka aloittivat varsiparsakaalin viljelyn ammattimaisessa mittakaavassa, Lauri taustoittaa.

-Usein olen miettinyt jonkin tuontivihanneksen kohdalla, että voisiko tätä viljellä itse, omalla tilalla. Kehitämmekin aktiivisesti tuotantoamme, ja testaamme uusia tuotteita. Uuden kokeilu on kuitenkin aina useamman vuoden projekti, sillä tulokseen vaikuttavat esimerkiksi sopivan lajikkeen valikoituminen, viljelytekniikka sekä sääolosuhteet. Mutta eihän sitä ilman kokeilua tiedä, jos vaikka tuleekin uusi hittituote löydettyä.

Kallelan tilan vihannestuotanto on sertifioitu

Laadukkaat ja maistuvat vihannekset syntyvät tinkimättömällä ammattitaidolla. Laurin mielestä on tärkeää jatkuva oman toiminnan kehittäminen sekä pyrkiminen aina entistä parempaan suoritukseen.

-Meillä on pitkät vihanneskasvatuksen perinteet sekä kiveen hakatut periaatteet, joiden mukaan toimimme, ja jotka varmistavat sen, että tuotteet ovat aina laadukkaita, toimitetaan asiakkaille ajallaan ja ympäristöarvot ovat tarkasti huomioitu.

Laadukkaiden lähituotteiden saatavuuden varmistaminen

Tulevaisuudessa Lauri haluaisi tiivistää yhteistyötä asiakkaiden ja paikallista toimijoiden kanssa. Hän haluaa varmistaa omalta osaltaan, että jokaisen saatavilla pysyisi hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia lähituottajien tuotteita.

-Näen tärkeänä, että tulevaisuudessakin on hankittavissa tuoreita tuotteita läheltä, tuotteita, jotka tuovat vaihtelua päivittäiseen ruokavalioon.

Laurin vanhemmat aloittivat viljelyn Kallelan tilalla vuonna 1980. Siitä lähtien tilalla on viljelty monipuolisesti erilaisia avomaavihanneksia.

Kallelan tila toimittaa tuotteitaan myös Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n päivittäistavarakauppoihin, tunnistat ne helposti Kallelan tilan logosta.

 

Vinkki! Laurin mielestä myskikurpitsa on erinomaista, kun sen paloittelee lohkoiksi, pirskottaa pinnalle öljyä ja mausteita ja pistää uuniin. Uunilohkot maistuvat sellaisinaan lisukkeena tai niistä voi pyöräyttää maistuvan keiton.

Rekijoen kylässä, entisessä Kiikalan kunnassa Salossa, ovat Heikki ja Katariina Isotalo pitäneet porkkanatilaa jo vuodesta 1987. Porkkanaa viljellään reilun 12 hehtaarin alalla, ja yrityksen motto on: Pellolta suoraan kauppaan.

– Toimitamme porkkanoita joka toinen päivä kauppoihin, jolloin niiden tuoreus säilyy ja asiakkaat saavat mahdollisimman tuoretta porkkanaa, omistajapariskunta kertoo.

Porkkanoiden myynti tapahtuu heinäkuulta toukokuun loppuun. Heinä-syyskuun lopun välisenä aikana porkkanoita myydään kirjaimellisesti pellolta suoraan kauppaan.

– Toimitamme porkkanat omalla autolla pakkaamostamme suoraan kauppaan, jolloin ylimääräiset ajelut jäävät pois. Porkkanat toimitamme pakattuina omiin kierrätyslaatikkoihin tai pahvikontteihin. Toimituspäivämme ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, Heikki Isotalo lisää.

Syksyllä porkkanoita pakataan 3000 kg päivässä

Isotalon tilalla työskentelee omistajapariskunnan apuna yksi vakituinen työntekijä, ja kiireaikana kaksi. Nostoaikana pellolla työskentelee lisäksi viisi työntekijää.

– Varastoon nostaminen aloitetaan syyskuun lopulla ja silloin tarvitsemme useampia käsipareja auttamaan, koska pellolta nostetaan kylmävarastoon noin 500 000–600 000 kiloa porkkanaa kasvukaudesta riippuen.

Varastokaudella Isotalon tilalla pakataan päivässä noin 3000 kg porkkanaa. Porkkanoita myydään erilaisissa pakkauskoissa; 500 g, 1 kg, 2 kg sekä 10 kg säkissä.

– Ennen pakkaamista porkkanat pestään, kiillotetaan ja lajitellaan normien mukaan, jonka jälkeen porkkanat menevät pakkauskoneeseen pussitettavaksi, Katariina Isotalo täsmentää.

Isotalojen mukaan lähes kaikki porkkanat tulevat käyttöön, sillä pakkaamisessa syntyneet lajittelujätteet menevät nekin hevosharrastajien sekä metsämiesten käyttöön.

Kausikasvihuoneesta avomaalle

Isotalon toiminta aloitettiin vuonna 1987 kausikasvihuoneilla, joissa viljeltiin porkkanaa ja naurista. Kausikasvihuoneista siirryttiin myöhemmin avomaanviljelyyn, missä viljeltiin nipputilliä, lehtitilliä, lanttua, punajuurta, kiinankaalia sekä kukkakaalia. Nykyisin Isotalon tilalla viljellään päätuotteena porkkanaa, päälajikkeena Romance -lajiketta.

– Tärkeää porkkanalajikkeen valinnassa on ollut huomioida maun ja koon lisäksi taudinkestävyys sekä se, miten lajike kestää varastointia, Isotalot taustoittavat.

Isotalon tilalla porkkanoita viljellään samalla pellolla enintään kaksi vuotta. Kasvupaikan vaihtaminen parantaa tunnetusti porkkanoiden terveyttä ja satoisuutta. Ja vaikuttanee paikan vaihto hieman makuunkin.

– Vaikka meilläkin on jo monen vuoden kokemus ympäristönormien mukaisesta porkkananviljelystä – ja sitä tietää jo, miten kuuluu tehdä – niin silti se porkkana ei maistu aina ihan samalta. Maku on niin monen tekijän summa, Heikki tuumii.

Makuun voi vaikuttaa lajikkeen ja kasvupaikan lisäksi muun muassa sää, ja avomaalla viljeltäessä ollaan aina sään armoilla. Kuivuus, liika märkyys sekä tuholaiset ovat viljelijälle tuttuja haasteita, ja ne voivat myös verottaa satoa.

– Keväällä ja kesällä voi yhtä hyvin olla hellettä ja kuivuutta tai sitten sataa 50 milliä rakeita, Heikki Isotalo tiivistää.

 

Me SSO:ssa toivomme Isotalon tilan porkkanoiden kasvukauteen suotuisia säitä – lempeää lämpöä ja maltillisia sateita.
Rouskuvia herkutteluhetkiä Isotalon porkkanoiden parissa!

Mitä lähempää ruoka myymälään tulee, sitä pienempi on sen hiilijalanjälki. Suosimalla paikallisia tuotteita edistämme oman toimialueemme hyvinvointia. 

SSO:lla on yli 100 paikallista toimittajaa, joiden tuotteita löytyy niin osuuskaupan marketeista, ravintoloista kuin liikennemyymälöistä.  

– Olemme määritelleet paikallisuuden niin, että tuottaja toimii SSO:n alueella tai 100 kilometrin säteellä toimialueen rajalta, ryhmäpäällikkö Sari Danielsson kertoo. 

Suurin tuoteryhmä ovat vihannekset, mutta paljon löytyy myös leipomotuotteita, kalaa, mehuja, hunajaa, kahvia ja säilykkeitä. Lähiruuan kiistaton valtti on sen tuoreus. Matka pellolta myymälään ja edelleen ruokapöytään on lyhyt, ja uutta myytävää saadaan jopa päivittäin.  

– Paikallisen ruuan suosiminen on meille arvojemme mukaista toimintaa oman toimialueemme hyväksi ja tuottajien työllistämistä, mutta samalla se on kannattavaa liiketoimintaa. Lähiruuan suosion kasvu näkyy asiakasomistajien ostoskorissa, Sari kertoo. 

Yhdessä tai kaikissa myymälöissä 

Jos viljelijä haluaa vaikkapa porkkanansa SSO:n valikoimiin, kuinka hänen tulee menetellä? 

– Kannattaa olla yhteydessä lähimmän toimipaikan päällikköön tai suoraan SSO:n hankintaan. Kun sopimus toimittajan ja SSO:n välillä on allekirjoitettu, tuotteet avataan osuuskaupan järjestelmiin ja niiden myynti voidaan aloittaa, Sari Danielsson selvittää. 

Tie on auki kaikenkokoisille tavarantoimittajille. Pienimpien tuotteita löytyy usein vain yhdestä SSO:n myymälästä, kun taas suuremmilla on mahdollisuus päästä vaikkapa kaikkiin myymälöihin tai jopa valtakunnallisen ketjun valikoimiin, jolloin markkina-alueena on koko Suomi. Viime mainitussa tapauksessa jakelu tapahtuu S-ryhmän logistiikkakeskuksen Inex Partnersin kautta. 

– Haluamme ja tarvitsemme jatkuvasti lisää uusia lähituottajia täydentämään valikoimiamme. Kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä, Sari kannustaa. 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy