Rekijoen kylässä, entisessä Kiikalan kunnassa Salossa, ovat Heikki ja Katariina Isotalo pitäneet porkkanatilaa jo vuodesta 1987. Porkkanaa viljellään reilun 12 hehtaarin alalla, ja yrityksen motto on: Pellolta suoraan kauppaan.

– Toimitamme porkkanoita joka toinen päivä kauppoihin, jolloin niiden tuoreus säilyy ja asiakkaat saavat mahdollisimman tuoretta porkkanaa, omistajapariskunta kertoo.

Porkkanoiden myynti tapahtuu heinäkuulta toukokuun loppuun. Heinä-syyskuun lopun välisenä aikana porkkanoita myydään kirjaimellisesti pellolta suoraan kauppaan.

– Toimitamme porkkanat omalla autolla pakkaamostamme suoraan kauppaan, jolloin ylimääräiset ajelut jäävät pois. Porkkanat toimitamme pakattuina omiin kierrätyslaatikkoihin tai pahvikontteihin. Toimituspäivämme ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, Heikki Isotalo lisää.

Syksyllä porkkanoita pakataan 3000 kg päivässä

Isotalon tilalla työskentelee omistajapariskunnan apuna yksi vakituinen työntekijä, ja kiireaikana kaksi. Nostoaikana pellolla työskentelee lisäksi viisi työntekijää.

– Varastoon nostaminen aloitetaan syyskuun lopulla ja silloin tarvitsemme useampia käsipareja auttamaan, koska pellolta nostetaan kylmävarastoon noin 500 000–600 000 kiloa porkkanaa kasvukaudesta riippuen.

Varastokaudella Isotalon tilalla pakataan päivässä noin 3000 kg porkkanaa. Porkkanoita myydään erilaisissa pakkauskoissa; 500 g, 1 kg, 2 kg sekä 10 kg säkissä.

– Ennen pakkaamista porkkanat pestään, kiillotetaan ja lajitellaan normien mukaan, jonka jälkeen porkkanat menevät pakkauskoneeseen pussitettavaksi, Katariina Isotalo täsmentää.

Isotalojen mukaan lähes kaikki porkkanat tulevat käyttöön, sillä pakkaamisessa syntyneet lajittelujätteet menevät nekin hevosharrastajien sekä metsämiesten käyttöön.

Kausikasvihuoneesta avomaalle

Isotalon toiminta aloitettiin vuonna 1987 kausikasvihuoneilla, joissa viljeltiin porkkanaa ja naurista. Kausikasvihuoneista siirryttiin myöhemmin avomaanviljelyyn, missä viljeltiin nipputilliä, lehtitilliä, lanttua, punajuurta, kiinankaalia sekä kukkakaalia. Nykyisin Isotalon tilalla viljellään päätuotteena porkkanaa, päälajikkeena Romance -lajiketta.

– Tärkeää porkkanalajikkeen valinnassa on ollut huomioida maun ja koon lisäksi taudinkestävyys sekä se, miten lajike kestää varastointia, Isotalot taustoittavat.

Isotalon tilalla porkkanoita viljellään samalla pellolla enintään kaksi vuotta. Kasvupaikan vaihtaminen parantaa tunnetusti porkkanoiden terveyttä ja satoisuutta. Ja vaikuttanee paikan vaihto hieman makuunkin.

– Vaikka meilläkin on jo monen vuoden kokemus ympäristönormien mukaisesta porkkananviljelystä – ja sitä tietää jo, miten kuuluu tehdä – niin silti se porkkana ei maistu aina ihan samalta. Maku on niin monen tekijän summa, Heikki tuumii.

Makuun voi vaikuttaa lajikkeen ja kasvupaikan lisäksi muun muassa sää, ja avomaalla viljeltäessä ollaan aina sään armoilla. Kuivuus, liika märkyys sekä tuholaiset ovat viljelijälle tuttuja haasteita, ja ne voivat myös verottaa satoa.

– Keväällä ja kesällä voi yhtä hyvin olla hellettä ja kuivuutta tai sitten sataa 50 milliä rakeita, Heikki Isotalo tiivistää.

 

Me SSO:ssa toivomme Isotalon tilan porkkanoiden kasvukauteen suotuisia säitä – lempeää lämpöä ja maltillisia sateita.
Rouskuvia herkutteluhetkiä Isotalon porkkanoiden parissa!

Mitä lähempää ruoka myymälään tulee, sitä pienempi on sen hiilijalanjälki. Suosimalla paikallisia tuotteita edistämme oman toimialueemme hyvinvointia. 

SSO:lla on yli 100 paikallista toimittajaa, joiden tuotteita löytyy niin osuuskaupan marketeista, ravintoloista kuin liikennemyymälöistä.  

– Olemme määritelleet paikallisuuden niin, että tuottaja toimii SSO:n alueella tai 100 kilometrin säteellä toimialueen rajalta, ryhmäpäällikkö Sari Danielsson kertoo. 

Suurin tuoteryhmä ovat vihannekset, mutta paljon löytyy myös leipomotuotteita, kalaa, mehuja, hunajaa, kahvia ja säilykkeitä. Lähiruuan kiistaton valtti on sen tuoreus. Matka pellolta myymälään ja edelleen ruokapöytään on lyhyt, ja uutta myytävää saadaan jopa päivittäin.  

– Paikallisen ruuan suosiminen on meille arvojemme mukaista toimintaa oman toimialueemme hyväksi ja tuottajien työllistämistä, mutta samalla se on kannattavaa liiketoimintaa. Lähiruuan suosion kasvu näkyy asiakasomistajien ostoskorissa, Sari kertoo. 

Yhdessä tai kaikissa myymälöissä 

Jos viljelijä haluaa vaikkapa porkkanansa SSO:n valikoimiin, kuinka hänen tulee menetellä? 

– Kannattaa olla yhteydessä lähimmän toimipaikan päällikköön tai suoraan SSO:n hankintaan. Kun sopimus toimittajan ja SSO:n välillä on allekirjoitettu, tuotteet avataan osuuskaupan järjestelmiin ja niiden myynti voidaan aloittaa, Sari Danielsson selvittää. 

Tie on auki kaikenkokoisille tavarantoimittajille. Pienimpien tuotteita löytyy usein vain yhdestä SSO:n myymälästä, kun taas suuremmilla on mahdollisuus päästä vaikkapa kaikkiin myymälöihin tai jopa valtakunnallisen ketjun valikoimiin, jolloin markkina-alueena on koko Suomi. Viime mainitussa tapauksessa jakelu tapahtuu S-ryhmän logistiikkakeskuksen Inex Partnersin kautta. 

– Haluamme ja tarvitsemme jatkuvasti lisää uusia lähituottajia täydentämään valikoimiamme. Kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä, Sari kannustaa. 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy

Salolainen maatalousyrittäjä Paula Achrén haluaa edistää kotimaista ruoantuotantoa ja puhuu koko sydämellään lähiruoan puolesta. Loistava paikka vaikuttaa asioihin konkreettisesti on oman osuuskaupan, SSO:n hallinto. 

Paula Achrén valittiin SSO:n edustajistoon edellisissä vaaleissa vuonna 2016. Hän ajatteli, että on hyvä, jos mukana on eri-ikäisiä, monenlaisia ammatteja ja taustoja edustavia ihmisiä –  onhan edustajisto ikään kuin osuuskaupan kasvot. 

Paula itse on omenapuiden katveessa kasvanut nainen, joka ennen sukunsa omenapuutarhan jatkajaksi ryhtymistä työskenteli tietoliikenneinsinöörinä Nokialla ja Microsoftilla. 

– Isoisä aloitti omenanviljelyn Luotsisaaressa sotien jälkeen ja isä perusti oman omenatilan vuonna 1965. Se siirtyi sukupolvenvaihdoksella minulle pian 13 vuotta sitten. Olemme rakentaneet uudet tuotantotilat ja hiljattain laajensimme toimintaa siiderin valmistukseen. 

Edustajisto ei päätä suoraan osuuskaupan liiketoimintaan vaikuttavista asioista, mutta se on oiva paikka pitää yllä keskustelua tärkeistä teemoista – viedä viestiä asiakasomistajilta johdolle ja toisin päin.  

– Olen pitänyt esillä sitä, kuinka tärkeää on antaa paikallisille tuottajille mahdollisuus tuoda tuotteitaan myymälöihin. Näin edistämme paikallista hyvinvointia. Olen iloinen siitä, että SSO:ssa lähiruoka on hienosti esillä. 

Paulan mielestä edustajiston merkitystä osuuskaupan toiminnassa ei voi aliarvioida. 

– Siellä on tehty monia konkreettisia aloitteita, jotka tekevät esimerkiksi kauppareissusta mukavamman. Tällaisia ovat vaikkapa levähdyspenkit. 

Aktiivinen Paula Achrén siirtyy nyt edustajistosta osuuskaupan hallintoneuvostoon. Siellä päätetään tärkeät strategiset linjaukset, joiden mukaan osuuskaupan liiketoimintaa kehitetään. 

–  Äänestäminen edustajiston vaalissa on mielestäni sekä oikeus että velvollisuus. Osuuskauppa ei ole kasvoton yritys, vaan sen tulee olla meidän paikallisten omistajien näköinen. Mahtavaa olisi, jos mukaan päätöksentekoon saataisiin myös lisää nuoria. 

 Osuuskauppavaalit 2020 pähkinänkuoressa 

 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy

SSO on mukana tukemassa lohjalaisten lasten hyvinvointia. Osuuskauppa on päättänyt tehdä sijoituksen rahastoon, joka tukee lastensuojelutarpeen vähentämiseen tähtääviä hankkeita ennaltaehkäisevästi.  

– SSO:lle tämä sijoitus on vastuullisuusteko, emmekä odota sille tuottoa. Paikallisena toimijana meille on luontevaa olla mukana hankkeissa, jotka tukevat alueen ja asiakkaidemme – tässä tapauksessa lasten – hyvinvointia, talousjohtaja Riitta-Leena Rossi kertoo 

Sijoituksen myötä SSO on mukana Lohjan kaupungin SIB-ohjelmassa. SIB eli Social Impact Bond on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Se on kunnalle mahdollisuus toteuttaa perheiden hyvinvointia edistävää työtä yksityisen sektorin rahoituksella.
Ohjelman valmistelussa ovat kaupungin lisäksi olleet mukana Lastensuojelun Keskusliitto, FIM Pääomarahastot Oy sekä SOS Lapsikylä. Vastaavanlainen toiminta on alkanut jo Hämeenlinnassa ja Vantaalla. 

– Lohjalaisten nuorten ja lasten kannalta toivomme, että pitkäkestoisen ja pitkävaikutteisen projektin tulokset näkyvät syrjäytymisriskin pienenemisenä, ja että lapset ja nuoret voivat paremmin. Lohjan kaupungille hanke tarkoittaa onnistuessaan lastensuojelun kustannusten alenemista, Rossi toteaa. 

Lohjalla SIB-ohjelma keskittyy erityisesti perheisiin, joissa on 5–8-vuotiaita lapsia. SIB-toiminnan näkyvin muoto on perhekumppani, joka tukee haasteissa olevia perheitä kaikilla elämän osa-alueilla ja kulkee perheen rinnalla. 

SSO:lle lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntä. Osuuskauppa mm. rahoittaa lähiliikuntapaikkoja eli Ässäkenttiä, työllistää kesäisin noin 100 lohjalaisnuorta ja sponsoroi lasten ja nuorten harrastustoimintaa. 
 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy 

 

 

 

– On joka kerta yhtä mukava nähdä, kun lapset, vanhemmat ja isovanhemmat poistuvat salista hymyssä suin, kuvailee Salon Vilpas Koripallo ry:n toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi tunnelmia, jotka pienten koripalloilijoiden iloinen meno Salohallissa kerta toisensa jälkeen synnyttää.

Edustusjoukkueen peliareena toimii myös nuorimmille, lajiin vasta tuntumaa ottaville harrastajille suunnatun SSO-liigan näyttämönä. Liiga on ollut osa salonseutulaista koripallokulttuuria jo 15 vuoden ajan.

– Se on yhteinen juttumme, jollaista ei muualla Suomessa juuri järjestetä. Ideana on tarjota junnuille mahdollisuus pelata oikeita koripallo-otteluita, mutta matalalla kynnyksellä ja lähellä kotia, Marko kertoo.

SSO-liigassa järjestetään jälleen ensi syksynä starttaavalla pelikaudella viisi päivän mittaista tapahtumaa. Jokaisessa pelipäivässä on mukana 20–30 joukkuetta. Pääosa osallistujista on 5–7-vuotiaita.

ABC-sarjassa pelaavat pienimmät supermikrot ja mikrot, ja pelit pelataan kolme vastaan kolme peleinä. Kaikkien sääntöjen kanssa ei olla niin tarkkoina, vaan tärkeintä on peli-ilo ja pelin sujuvuus. SALE-sarjassa pelaajia on sitten neljä vastaan neljä, ja kaikki koriksen säännöt ovat käytössä.

– Kannattaa tulla rohkeasti mukaan. Oma 6-vuotias poikani on ollut jutusta tosi innoissaan, Marko kannustaa.

Vastuullista toimintaa

Salon Vilpas on Varsinais-Suomen suurin koripalloseura, jonka 500 aktiivisesta harrastajasta noin 425 on junioreita. Junioritoiminnan arvoihin kuuluvat niin liikunnallisuuden ja terveiden elämäntapojen edistäminen kuin muun muassa suvaitsevaisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen.

– Pääyhteistyökumppanimme junioritoiminnassa on jo vuosia ollut Suurseudun Osuuskauppa SSO. Näen, että arvomme kohtaavat hyvin, sillä haluamme molemmat olla vahvasti mukana paikallisten ihmisten arjessa välittävänä ja positiivisena toimijana. Yhteistyö on toiminut hienosti ja olemme siihen hyvin tyytyväisiä, Marko kiittelee.

SSO-liigan ohella toinen tärkeä yhteistyömuoto on ABC-koriskoulu, jota Vilpas ja SSO järjestävät Salon alakoulujen ja päiväkotien kanssa.

– Pidämme lajiesittelypäiviä, joissa edustusjoukkueen pelaajat vierailevat kouluilla ja opastavat lajin saloihin. Olemme myös lahjoittaneet kouluille lukuisia palloja, ja päivien päätteeksi annamme koululaisille liput Korisliigan otteluun.

Yhteistyötä on sekin, että noihin otteluihin saa S-Etukortilla alennusta lipun hinnasta.

 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy

LähiTapiola ei pelkästään vakuuta, vaan se haluaa myös pitää huolta asiakkaidensa turvallisuudesta ja omaisuudesta ennaltaehkäisemällä vahinkoja. Hyvä esimerkki tästä on vuotuinen Sammutinkiertue, jonka aikana on tänäkin kesänä tarkistettu ja huollettu noin 5000 käsisammutinta LähiTapiola Etelän toimialueella.

Alue ulottuu Salosta Marttilan, Someron ja Vihdin kautta kehäkolmoselle ja Lohjan kautta takaisin. Se on siis kuta kuinkin sama kuin SSO:n toimialue, ja monet näistä huolto-operaatioista tehdäänkin SSO:n toimipaikkojen pihoilla.

Lämpiminä alkukesän päivinä väkeä ilmaisissa sammutintarkastuksissa on riittänyt, ja palaute palvelusta on ollut kiittävää. Kiertue vierailee kaikkiaan 13 paikkakunnalla, joista jäljellä ovat vielä 16. heinäkuuta Somero, 5. elokuuta Salo ja 5. syyskuuta Perniö.

Palovaroittimet, sammutinpeitteet ja käsisammuttimet kuuluvat niin mökin kuin veneen perusvarustukseen. Vastuulliset suomalaiset tietävät, että ne täytyy myös huoltaa ja niitä on syytä opetella käyttämään. Mökkien, veneiden ja autojen käsisammuttimet on tarkastettava vuoden välein.

– Sammutinkiertueiden yhteydessä voimme kertoa asiakkaille niin vakuutusyhtiön kuin osuuskaupan palveluista ja eduista, LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Ari Lagerström toteaa.

– Meillä kahdella osuustoiminnallisella yrityksellä on paitsi sama arvopohja myös paljon yhteisiä asiakkaita. On siis luontevaa, että harrastamme laajaa yhteistyötä. Tähän kuuluu sellainenkin asia, että kun ihminen liittyy SSO:n asiakasomistajaksi, LähiTapiola muistaa häntä lahjoittamalla sammutuspeitteen.

Yhteinen arvopohja

– Tärkein etu, jonka osuuskaupan asiakasomistajat saavat LähiTapiola-yhteistyöstä, on tietysti Bonus. Maksamme sitä kaikista yksityishenkilöiden vakuutuksista, niin koti-, ajoneuvo- kuin henkilövakuutuksista, Lagerström kertoo.

Bonusyhteistyökumppaneiden, kuten LähiTapiolan palveluiden käyttö, siis kasvattaa asiakasomistajan bonuskertymää. Kun hän keskittää kaikki ostoksensa SSO:hon ja kaikki vakuutuspalvelunsa LähiTapiolaan, hyöty on todella merkittävä.

LähiTapiola on osuuskaupan tavoin asiakkaidensa omistama yritys.

– Me LähiTapiolassa puhumme omista-asiakkaista. He ovat oikeutettuja moniin alennuksiin ja asiakashyvityksiin. Omistaja-asiakas on jokainen, jolla on yksikin vakuutus LähiTapiolassa. Asiakasomistajan kannattaa olla siis myös omistaja-asiakas, Lagerström muistuttaa.

Merkittävää yhteistyötä LähiTapiola ja S-ryhmä tekevät myös siten, että ne ovat vuodesta 2016 omistaneet yhdessä S-Pankin. S-Pankki monipuolistaa asiakasomistajien palveluita ja hyötyjä monin tavoin.

– S-Pankki on ollut suomalaisen pankkimaailman suuri menestystarina. Se on tavallisten ihmisten pankki, joka tarjoaa monia sellaisia etuja ja palveluja, joihin muut pankit eivät tänä päivänä pysty. Niin S-ryhmän kuin LähiTapiolan intressissä on kasvattaa ja kehittää S-Pankin palveluita edelleen, Lagerström toteaa.

 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy

MLL Varsinais-Suomen piiri ja SSO päättivät yhteistyössä piristää asiakkaidensa kiireistä arkea ruokaostosten lomassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden voimin toteutetussa tempauksessa asiakkaille jaettiin iloa ja piristystä kassi kaupalla.  

MLL Varsinais-Suomen piiri ja Suur-Seudun Osuuskauppa päättivät yhteistyössä muiden Varsinais-Suomen S-ryhmän myymälöiden kanssa järjestää asiakkailleen ystävänpäivätempauksen 14.2. Tempauksessa piirin paikallisyhdistyksen vapaaehtoiset jalkautuivat SSO:n toimipaikkoihin Prisma Halikkoon, S-market Plazaan, Perniöön ja Somerolle sekä Sale Koskelle ja Toijaan pakkaamaan asiakkaiden ruokaostoksia Olet tärkeä -kestokasseihin.  

”Lähdimme mielellämme mukaan MLL:n ehdottamaan tempaukseen. Tempauksen ajatuksena oli yllättää ja piristää asiakkaidemme kiireistä arkea ystävänpäivän kunniaksi. Halusimme osoittaa, että ruokaostosten tekemisenkin lomasta voi löytää hauskoja hetkiä ja pienellä eleellä voi saada aikaan paljon hyvää mieltä, sanoo Suur-Seudun Osuuskaupan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Anu Karppinen 

”Olemme tehneet MLL kanssa yhteistyötä aiemmin mm. Hyvä alku koulutielle -kampanjan osalta ja tämä oli hieno lisä yhteistyöhön, toteaa Karppinen. ” 

MLL toiminnanjohtaja Janina Andersson on iloinen tempauksen onnistumisesta. Meillä on toimintaa kaikilla paikkakunnilla ja on todella hieno asia, kun tempaus saatiin järjestettyä näin laajasti koko maakunnassa.”  

Tempaus saikin hyvää näkyvyyttä monessa eri kanavassa ja kiitosta sateli vapaaehtoisille ruokaostosten lomassa iloisesti hämmentyneiltä asiakkailta.

Oli ihana nähdä, miten aidosti ihmiset ilahtuivat ja jopa hämmentyivät pakkausavusta ja kassista. Kaikki lähtivät kaupasta hymy huulilla ja hyväntuulisina. Kestokasseille keksittiin jo hyviä käyttötarkoituksiakin, esimerkiksi luistinkassina tai klapien kantoon, kertoo Sale Koski Tl:ssä vapaaehtoisena pakkaajana toiminut Marika Honkala. 

– Vapaaehtoistyö MLL:ssa on monipuolista ja joustavaa. Toimintaan voi osallistua juuri sen verran, kuin itse haluaa: vapaaehtoiseksi voi sitoutua pidemmäksi aikaa tai tulla vierailemaan vaikka vain yksittäiseen tapahtumaan, kuten esimerkiksi tähän ystävänpäivän kassienpakkaustempaukseen. MLL:n vapaaehtoistoimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita edistämään lasten ja perheiden hyvinvointia, hymyilee Andersson.  

Vapaaehtoistyötä tekee jo noin joka kolmas suomalainen ja pelkästään MLL:n Varsinais-Suomen piirissä vapaaehtoistyötä tehdään vuosittain yli 80 000 tuntia. MLL kouluttaa uusia vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin jatkuvaa tahtia: toimintaan voi osallistua esimerkiksi toimimalla tukihenkilönä nuorelle tai perheelle, ystävänä maahanmuuttajaäidille tai perhekahvilaohjaajana MLL:n avoimissa kohtaamispaikoissa.  

Vapaaehtoistyökokemuksesta onkin tullut iso kilpailuvaltti esimerkiksi työmarkkinoilla.  

www.mll.fi 

 Kirjoittaja: asiakkuusvastaava Tiina Leppämäki

Vihtiläinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sari Metsäkivi on ollut viitisentoista vuotta SSO:n asiakasomistaja ja toiminut vuodesta 2015 osuuskaupan hallintoneuvostossa. Hänelle läheisiä asioita ovat kotimainen ruokatuotanto, vastuullinen kuluttaminen ja vastuu ympäristöasioista. 

Hallintoneuvosto on näköalapaikka osuuskaupan liiketoimintaan. Sillä on tärkeä rooli monien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sari Metsäkivi toivoo omassa roolissaan voivansa edistää sitä, että SSO:n myymälöissä on saatavilla runsaasti kotimaisia, puhtaita ruoan raaka-aineita sekä kotimaisia tuotteita.   

– Olen ilahtunut, että sekä eettisesti tuotettua kotimaista ruokaa että lähiruokaa on lisätty valikoimiin. Enemmänkin voisi olla, etenkin eettisiä eläinperäisiä tuotteita. Vastuullinen kuluttaminen ja vastuu ympäristöasioista ovat minulle tärkeitä. Samoin se, että palveluita on saatavilla muuallakin kuin kasvukeskuksissa, useita vuosia Vihdin lähiruokarengas Rekon ylläpitäjänä toiminut Metsäkivi kertoo. 

Hänen mielestään on hienoa, että osuuskauppa investoi myös maaseudun pieniin myymälöihin. 

– Esimerkiksi omalla paikkakunnallani Otalammella uusi S-market paransi monien tuotteiden saatavuutta. Uusi kauppa on myös aiempaa energiatehokkaampi. 

Sari Metsäkivi miettii, että pienemmät myymälät, kuten S-marketit ja Salet, voisivat toimia nykyistä aktiivisemmin yhteisöllisyyden luojina ja olla kyläkauppamaisempia. Kauppojen viihtyisyyttä voisi vielä parantaa, samoin piha-ja pysäköintialueita voisi kehittää torimaisemmiksi. 

– On ollut kiva kuulla, että paikkakunnallani koululaiset ovat päässeet tutustumaan lähikaupan toimintaan oppituntien aikana, ja myymälän vastaava on suhtautunut myönteisesti kylätoimintaan.  

Strategiatyö motivoivaa

Osuuskaupassa asiakasomistajat voivat vaikuttaa esimerkiksi myymälöiden valikoimien kehittämiseen kertomalla toiveistaan netin kautta tai suoraan myymälässä. 

–  Sanonta, että asiakasomistajien ääni kuuluu, pitää paikkansa, mutta toki kehitettävää on aina. Palautteen antamisen tulisi olla hyvin helppoa. Olisi myös hienoa, jos SSO kertoisi nykyistä paremmin siitä, miten asiakasomistajien esiin nostamia asioita on viety eteenpäin –  mitä asioita on pystytty huomioimaan ja mitkä ovat menneet jatkokehittelyyn. 

–  Meillä hallintoneuvostossa olevilla on mahdollisuus tuoda esiin asiakkaiden kuulumisia ja ajatuksia, Metsäkivi toteaa ja kertoo, että hallintoneuvoston kokoukset ovat luonteeltaan avoimia ja asiallisia – keskusteluun on hyvä mahdollisuus, ja esitettyihin kysymyksiin saadaan perinpohjaiset tai ainakin riittävät vastaukset.  

–  Mitä aikaisemmin tiedämme, mitä asioita kokouksessa käsitellään, sitä paremmin niihin pystyy perehtymään ja tekemään osuvia kysymyksiä. Strategiatyössä oli kiinnostavaa ja motivoivaa olla mukana, koska siihen pystyi vaikuttamaan jo alkuvaiheessa ja matkan varrellakin. 

 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy

 

Jokavuotiseksi perinteeksi muodostunut Ice Skating Tour luistelutapahtuma liikuttaa lapsia ja aikuisia hyvällä fiiliksellä. 

Nyt on tullut aika kaivaa pipot ja lapaset esiin, teroittaa luistimet teräviksi ja suunnata luistelukentälle. Luistelutapahtuma Ice Skating Tourin odotetaan alkaneella kaudella liikuttavan peräti 50 000 suomalaista. SSO:n toimialueella kiertue on ehtinyt vierailla jo Lohjalla ja tapahtuma saapuu Koskelle 28. tammikuuta ja Kemiöön 4. helmikuuta.

–  Perheiden kannattaa viettää mahdollisimman paljon yhteistä aikaa yhdessä harrastaen. Ice Skating Tour on hauska ja hikinen vaihtoehto koko perheen illanviettoon, kiertueen isä Lauri Paalasmaa Suomen Luisteluliitosta kertoo. 

Parinkymmenen vuoden aikana kiertue on vieraillut noin 70 paikkakunnalla ja kerännyt osallistujia on likipitäen 700 000. Idean tapahtumaan Lauri on saanut Hollannista, jossa hän asui aikanaan kuuden vuoden ajan.
 

– Sieltä tarttui mukaan hollantilaisten välitön ja iloinen suhtautuminen luisteluun. Uskon, että kansa saadaan meilläkin joukolla liikkumaan, kun tarjolla on mukavaa menoa ja hyvää fiilistä. Kiertue onkin kasvanut vauhdikkaasti. Ensimmäisenä vuonna tehtiin 9 tapahtumaa, toisena 21 ja kolmantena vuonna jo 33. Eikä taaksepäin ole menty. 

Hiki pintaan täytyy saada

Tourin tavoitteena on hikinen, iloinen ja toisinaan myös itsensä ylittänyt osallistuja iästä riippumatta. Päiväsaikaan järjestetään koululaisluistelut ja iltaisin on vuorossa koko perheen luisteluilta. Menoa vauhdittavat Tour-vetäjät ja energistä menomusaa luukuttaa oma DJ.
 

Kiertue vieraili SSOn alueella ensimmäisen kerran 2004. Siitä käynnistyi sittemmin laaja valtakunnallinen alueosuuskauppojen kanssa toteutettu yhteistyö. 
 

– Yhteistyö osuuskauppojen kanssa on monipuolista ja kätevää. Tour toimii lähellä ihmisiä, paikallisesti. Siksi osuuskaupat ovat meille oiva yhteistyökumppani, Lauri Paalasmaa toteaa. 

Tapahtumasarja keräsi viime kaudella 47 000 osallistujaa ja tavoitteena on tällä kaudella pistää vielä paremmaksi. Mukana menossa ovat myös SSO ja sen myymälät sekä tietysti lasten rakastamat Apsi Apina ja Onni Orava. 

 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy  

 

Vilikkalan Kotisäkit ovat pieni palanen suuren ongelman ratkaisussa. Ne valmistetaan kiinalaisesta muovijätteestä suomalaisten kuluttajien hyödyksi, kertovat idean isät Hannu Tuomola ja Jari Toivonen. 

Se näyttää ja tuntuu huovalta ja sitä se onkin. Ei kuitenkaan villasta, vaan kierrätysmuovipulloista valmistettua huopaa, joka on materiaalina hengittävä, kestävä ja lähes pölytön. Vilikkala Tradehousen Kiinassa valmistuttamat Kotisäkit ovat mainio keksintö. Punaiset, mustat, harmaat ja graafisin kuvioin koristellut säkit ovat kivan näköisiä ja niille riittää käyttökohteita yhtä paljon kuin niiden omistajalla on mielikuvitusta. 

Idean takana ovat Hannu Tuomola ja Jari Toivonen, kaksi innokasta kotipuutarhuria Vilikkalan kylästä entisestä Kiskon kunnasta. Miehet etsivät puutarhakäyttöön sopivia istutussäkkejä, ja kun mieluisia ei löytynyt, sellaiset päätettiin suunnitella itse.  

Ajatus kierrätyshuovasta materiaalina löytyi googlettamalla. Samalla tavalla löytyi myös kotisäkkien valmistaja, pieni kiinalainen tehdas, johon miehet ovat käyneet henkilökohtaisesti tutustumassa ja toteamassa, että tehdas on siisti ja työolot kunnossa. 

Muoviongelmaa ratkaisemassa

 

”Suomessa juoma- eli PET-pullojen keräysjärjestelmä on todella tehokas. Toisin on Kiinassa, jossa muovipullot päätyvät roskiin ja tien poskiin. Raaka-ainetta siis riittää maassa, jossa muoviongelma on maailman pahimpia”, Hannu Tuomola toteaa. 

Pullojen synteettisistä muovirakeista syntyy huopaa neulaamalla. Tuotesuunnittelussa yhteistyökumppaneina ovat olleet suomalainen Muovo sekä islantilaisen Ihanna Homen perustaja Ingibjörg Hanna Bjarnadottir. Tyylikkään kantokassin on puolestaan suunnitellut Pipsa Hurmerinta. 

Kotisäkkejä alettiin valmistaa vuonna 2015, ja heti aluksi niitä testattiin kasvatussäkkeinä.  

”Havaitsimme, että huopa mahdollistaa tiheän ja elinvoimaisen juurakon ja hyvät kasvutulokset. Säkit toimivat yhtä hyvin kasvihuoneessa osana kastelujärjestelmää kuin kotipihalla tai parvekkeella. Niihin voi istuttaa suoraan vaikkapa tomaatteja ja yrttejä tai kesäkukkia”, Hannu kertoo. 

”Kantokahvat tekevät säkeistä näppäriä arjen apuja. Niissä voi varastoida tavaraa, kantaa halkoja tai tehdä säkistä vaikka pesän lemmikille. Hyviä käyttöideoita löytyy Vilikkalan verkkosivuilta www.vilikkala.fi”, Jari täydentää. 

Vilikkalan tuotteita voi ostaa useista SSO:n toimipaikoista: Toijan, Suomusjärven ja Sammatin Sale-myymälöistä sekä ABC Piihovista, Lohjalta ja Masuunista Karkkilassa. Oma verkkokauppa toimii myös. 

”Kiireisin sesonkimme on joulu. Ekologisesta Kotisäkistä on tullut yhä suositumpi lahjaidea. Parhaillaan meiltä on lähdössä matkaan suuri tilaus, kun SSO hankki koko henkilökunnalleen joululahjaksi kassimme”, Jari iloitsee. 

 

kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy