Varmasti moni suomalainen on joskus elämässään asioinut Prismassa ja näin ollen kohdannut siellä vihreään työasuun pukeutuneita myyjiä. Mutta onko kukaan ajatellut, mitä tapahtuu Prismojen vanhoille työvaatteille, kun ne poistetaan käytöstä? Emme mekään olleet, kunnes yhdessä salolaisen Vilikkalan kanssa saimme ajatuksen -Mitä jos loisimmekin vanhasta uutta ja antaisimme hyvin palvelleille vihreille työasuille kokonaan uuden elämän? 

Vilikkala on vuonna 2014 perustettu Salon Halikosta löytyvä yritys, jonka toiminta perustuu vanhasta uuden luomiseen. Vilikkalan Jari Toivosen ja Hannu Tuomolan mukaan Vilikkala keskittyy toiminnassaan kehittämään uusia tuotteita poistotekstiilikuidusta valmistamastaan huovasta, mm. akustisia elementtejä, säilytyskoreja ja laukkuja.  Prisman työvaatteiden kangas sopi kestävyytensä ansiosta loistavasti käytettäväksi uudelleen juuri Vilikkalan toimesta. 

Prisman työvaatteiden muutosmatka kauniiksi säilytyspussukaksi alkoi ensin Rester Oy:n tiloissa käsittelyllä, jossa tekstiilikuitu avattiin ja siitä eroteltiin esimerkiksi paitojen nepparit.  Tämän jälkeen kalanteroinnin avulla muodostuneesta huoparullasta pystyi jo erottamaan tutun Prisman vihreän värin. Kun huoparulla oli valmis, matkasi se salolaiselle Kolmituotteelle, joka leikkasi ja ompeli pussukat käsin. Tämän jälkeen ihastuttava, Prismanvihreä pussukka oli valmis.

Suomessa syntyy vuosittain yli 85 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä ja mitä kaikkea siitä määrästä voisi saada aikaan, jos jätettä hyödynnettäisi nykyistä enemmän. Mutkia matkaan tulee kuitenkin siinä, että vieläkään kaikkia tekstiilimateriaaleja ei valitettavasti voida kierrättää esimerkiksi sopivan teknologian puutteen takia. Suuri harppaus tekstiilin kierrätyksen polulla otettiin, kun Paimioon avattiin poistotekstiilejä uudelleenkäytettäväksi kuiduksi valmistava Rester Oy, jonka tekstiilikuitua myös Vilikkala siis toiminnassaan hyödyntää. 

SSO:n ja Vilikkalan yhteistyö tukee vahvasti myös S-ryhmän vastuullisuusohjelmaa, jonka yksi keskeinen tavoite on kestävän kuluttamisen edistäminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tekstiilin kierrätystä edistetään SSO:lla esimerkiksi siten, että kaikista SSO:n Sokoksista löytyy Emmy- myyntilaatikot, joiden avulla on helppo myydä eteenpäin vähälle käytölle jääneet merkkivaatteet. Lisäksi useissa SSO:n toimipisteissä järjestettiin kesällä myös Parkkinat, joissa asiakkaat saivat myydä omia tavaroitaan ja vanhoja vaatteitaan ilman erillistä maksua.

On taito ja rikkaus nähdä arkipäiväisilläkin esineillä ja asioilla uusia käyttötarkoituksia ja löytää vanhoille tavaroille uusi elämä, mutta uskon vahvasti, että jokainen meistä voi siihen oppia. Mille rikkinäiselle tavaralle sinä annat uuden mahdollisuuden? 

(rester.fi, poistotekstiili.lsjh.fi)

Salon Kruusilassa sijaitseva Rinteen luomutila on Mikko Jalosen ja hänen perheensä kotitila. Mikko on ollut tilan isäntänä pian neljä vuotta. Tilan he ostivat Mikon vanhemmilta, kun he päättivät jäädä eläkkeelle ja sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi.

– Vanhemmillani tämä tila on ollut vuodesta 1988. Sitä ennen tila oli toisen perheen omistuksessa, joten pitkä historia viljelyllä täällä on, Mikko toteaa.

Hän tuntee tilan hyvin vaikka isäntänä onkin takana vasta muutama vuosi. Tilan toiminnassa hän on ollut mukana ihan nuoresta pitäen. Alunperin tilalla kasvatettiin lähinnä sipulia ja mansikkaa, joista on sittemmin laajennettu muihin tuotteisiin.

– Kasvatamme tilallamme lähinnä vihanneksia, pääasiassa tomaattia ja kurkkua. Pikkuhiljaa voisimme laajentaa, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. Esimerkiksi kurkkua voisimme tuottaa lisää jonkin verran, mutta tässäkin suhteessa edetään kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, ei ole järkeä tuottaa yli menekin, Mikko summaa.

Pienen tilan koko, ison tilan sydän

Mikko kertoo hänen vanhempiensa siirtyneen luomuviljelyyn vuonna 1994, kun siitä alettiin yleisemmin puhua. Kasvihuoneisiin tilalla siirryttiin vuoden 1995 vaihteessa. Kasvihuoneita on tilalla 2000 neliön edestä. Näistä tuhat neliötä on varattu vihanneksille, ja toiset tuhat neliötä kukkasille.

– Kukat ovat periaatteessa meidän päätuote, mutta ne myydään kaikki suoraan joko tilalta tai sitten torimyynnissä, Mikko paljastaa.

Mikko kertoo, että he käyvät myymässä tuotteitaan viidellä eri torilla, ja siellä oman maan tuotteista saadaan iso osa myytyä itse. Kaikki mikä jää yli, menee SSO:n Sale-myymälöihin tilan lähiympäristöön, kuten Kiikalaan, Suomusjärvelle, Sammattiin, Karjalohjalle, Pertteliin, Tupuriin ja Halikon Prismaan.

Jos viljellään, niin viljellään kunnolla

Mikko kertoo, että tilalla hommaa riittää. Keväällä peltoja laitetaan kevätkuntoon, kasvihuoneita ylläpidetään, huolehditaan lämmityksen toimivuudesta ja tietysti myös ihan perinteistä myyntityötä on paljon. Kesät hän sanoo viettävänsä tiiviisti mansikkaa ja hernettä myyden lähialueen Sale-myymälöiden pihoilla.

– Ihmiset selvästi haluavat puhdasta ruokaa. Luomutuotetun ruoan tilanne on joka vuosi menossa parempaan suuntaan. Meille luomu tarkoittaa juurikin sitä, että kasvatamme täydellisesti puhdasta ruokaa. Jos kerran viljellään, niin viljellään kunnolla, Rinteen luomutilan isäntä nauraa.

Maku määrittelee lajikkeet

Usein tomaattia viljellään sen tuottavuuden mukaan, eli valitaan mahdollisimman hyvää satoa synnyttäviä lajikkeita. Luomutiloilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia kilpailla tuotantomäärillä, joten Rinteen luomutilallakin on päätetty viljellä maukkaiksi todennettuja lajikkeita, joilla asiakkaisiin voi tehdä lähtemättömän vaikutuksen.

– Meillä kasvatettavat lajikkeet eivät tuota niin paljon kuin teholajikkeet, mutta se ei haittaa, sillä meille se maku on tärkeintä. Jos esimerkiksi tomaatit eivät maistu miltään, niin ei ole asiakkaitakaan. Tomaateissa lajikkeet on valittu ihan puhtaasti niiden maun perusteella. Jos haluaa hieman jotain tavanomaisesta poikkeavaa, niin silloin sen on myös maistuttava erilaiselta. Se on meidän valttikortti, ihmiset maistavat torilla tomaattia ja huomaavat, että se todella maistuu hyvältä. Sen jälkeen ihan jokainen haluaa ostaa ja tulevat myös uudestaan takaisin, asiakaskohtaamisista nauttiva Mikko tietää.

 

Rinteen tila, Kiviarontie 185, 25110 Kruusila

United Gypsies Brewery on lohjalainen pienpanimo, joka tarjoaa kaikille olutta rakastaville tasa-arvoisen mahdollisuuden tulla kehittämään ja kaupallistamaan oma olutideansa. 

Vuonna 2016 perustetulla yrityksellä on takanaan lukuisia erilaisia hankkeita muun muassa kiertolaispanimoille, yrityksille, ravintoloille, ja yksityishenkilöille. Lisäksi United Gypsies Brewery valmistaa omalla nimellään laajan valikoiman erilaisia oluita ja siidereitä.  

Pienpanimon toimintaa vetävä Ilkka Miettinen tuli mukaan toimintaan ensimmäisen vuoden aikana. 

– Ensimmäinen vuosi meni lähinnä laitteistoa rakentaessa. Ensimmäinen oluemme näki päivänvalon vuonna 2017. Perustavana ideana on kiertolaispanimo, gypsy brewery, jossa jokin epävirallinen taho tekee tai teettää olutta ilman omia tiloja tai lupia. Me tarjoamme ne. Taustalla on ajatus, että ihmisillä halu kaupallistaa omia olutprojektejaan ja että on muitakin ihmisiä jotka ajattelevat olutkulttuurista samalla tavalla, mutta laajuus ei kuitenkaan riitä omaan yritystoimintaan, Ilkka valaisee kiertolaispanimon ydinajatusta. 

Kotiolutharrastuksesta ponnistanut yritys on nyt vaiheessa, jossa eränumeroissa lähestytään lukua 800 ja tilavuudessa puhutaan vuositasolla noin 100 000 litrasta. Siihen mahtuu mukaan monenlaista olutta. 

– Meidän mielestä jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tehdä olutta. Toki noihin lukuihin mahtuu paljon kertaeriä ja kokeiluja, mutta haluamme tuoda laajaa valikoimaamme esille. Parhaiten se ilmenee omassa panimokaupassamme Lohjalla sekä Mustion Taproomissa. Yksi tarkoituksistamme on laajentaa ihmisten käsitystä siitä, mitä olut on tai voisi olla, sillä olutkulttuuri on lähellä sydäntämme. SSO:n kauppojen hyllyillä tuotteet eivät luonnollisestikaan aivan tätä tahtia vaihdu, Ilkka naurahtaa. 

Olutkulttuurin lähettiläät Lohjalta 

Kuten mainittua, United Gypsies Brewery on lohjalainen panimo. Lohjalaisuus näkyy yrityksessä monin eri tavoin.

Meillä on kattava valikoima juomia, joita Rantajamien kaltaisissa tapahtumissa pyrimme tuomaan esille mahdollisimman laajasti. Se on osa olutkulttuurin vahvistamisen filosofiaamme.

– Suosimme mahdollisimman pitkälle paikallisia raaka-aineita, esimerkkeinä vaikkapa humalat, maltaat ja omenakaupunkina tietysti siideriemme omenat sekä saskatoon-marjat. Ravintolapuolen lisäksi teimme kesällä 2022 yhteistyötä perinteikkään kaupunkifestivaalin Lohjan Rantajamien kanssa. Vastaanotto oli hyvä ja sääkin suosi. Juomillemme oli oma myyntipiste. Meillä on kattava valikoima juomia, joita Rantajamien kaltaisissa tapahtumissa pyrimme tuomaan esille mahdollisimman laajasti. Se on osa olutkulttuurin vahvistamisen filosofiaamme. Rantajameissa oli 8 hanaa ja juomakaappi, jossa oli vastaava määrä, eli yhteensä 15, 16 eri tuotetta.  

United Gypsies Brewery työllistää tällä hetkellä viitisen henkilötyövuotta. Toiminta on kesäsesonkiin painottuvaa, siksi tarkkaa määrää on hankala sanoa. Mitä lohjalaisuus merkitsee Pappilankorvessa operoivalle pienpanimolle? 

– Perustajamme on lohjalainen, joten jo siksikin panimoa alettiin rakentamaan Lohjalle. Nyt mukana on muitakin lohjalaisia, osa jopa muuttanut toiminnan perässä Lohjalle. Oluen paikallisuuden idea on siinä, että on mahdollisuus piristää lähialueen elinkeinoelämää ja palveluvalikoimaa sekä saada tuoreita paikallisia tuotteita mukaan. Lohjalla kun sijaitaan, niin siitä myös ammennetaan. Esimerkiksi omena on erittäin lohjalaista. Lisäksi oluitamme on nimetty myös lohjalaisittain, kuten Hemmola Haze Series III, Lohja Kraft Beer, Järvi Pils ja Lojo Bock, Ilkka tarinoi panimon historiasta. 

Ravintoloille räätälöityjä oluita 

United Gypsies Brewery ja SSO ovat tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden. Talon olut ravintola Antoniossa sekä Lohjalla että Salossa on myös lohjalaisen pienpanimon käsialaa.   

– Olit sitten kiertolaispanimon edustaja, ravintola, yritys, kotipanija tai osa kaveriporukkaa – ideamme on tarjota panimokapasiteettia ja osaamistamme oluen valmistukseen. Tervetuloa luomaan oma oluttarinasi, Ilkka Miettinen päättää. 

United Gypsies Brewery, Hemmolankatu 26, 08150 LohjaGypsies Brewery,

Lohjan seutu on tunnettu omenoistaan, mutta myös niiden sekä muiden hedelmien ja marjojen soseuttamisesta ja mehustamisesta. Bonne Juomat on kodikkaan kokoinen lohjalainen yritys, joka valmistaa lisäaineettomia mehuja, soseita sekä välipalajuomia hedelmistä ja marjoista. Valikoimaan kuuluu myös pakattua Lohjanharjun lähdevettä. Toiminta alkoi vuonna 1998 ammattikeittiöille tarkoitetuilla mehuilla, mutta nykyään Bonnen tuotteet ovat tuttu näky myös SSO:n kauppojen hyllyillä.

Ari Maijanen on pitkän linjan kaupan alan ammattilainen. Kokemusta on kertynyt päivittäistavarakaupasta ja aiemmin hän on toiminut alalla niin toimitusjohtajana kuin osto- ja ketjujohtajanakin isoissa toimijoissa. Bonnella hän aloitti kaupallisena johtajana tammikuussa 2022. Arin toimenkuvaan kuuluvat myynnin ja markkinoinnin johtaminen sekä kumppaniyhteistyön kehittäminen.

– Ihan opiskelijasta asti olen työskennellyt kaupan alalla elintarvikkeiden parissa. Olin sapattivapaalla, kun Bonnella avautui mielenkiintoinen mahdollisuus, johon tartuin, Ari kertoo.

Suomessa tuotetuille, laadukkaille ja puhtaille elintarvikkeille on tilausta – niin meillä kuin muuallakin.

– Pyrimme valmistamaan tuotteemme niin, että ne eivät sisällä mitään ylimääräistä. Lisäaineita käytämme vain, kun niiden käytölle on selvät perusteet. Tuotteemme ovat 99-prosenttisesti lisäaineettomia ja lisäksi vegaanisia. Näen suomalaisessa puhtaudessa erinomaisen mahdollisuuden kaltaisellemme perinteikkäälle mehu- ja sosevalmistajalle niin Suomen kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.

Puhtaita raaka-aineita, lohjalaista osaamista ja korkeaa laatua

Kotimaisuus ja lähiruokatuotanto ovat oleellinen ja kasvava osa Suomen marja-, hedelmä- ja juuressoseiden markkinajohtajan asemassa olevan Bonnen toimintaa.Valtaosa tuotteista valmistetaan Lohjan aseman alueella sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Bonne on yrityksenä pysynyt uskollisena alkuperäiselle toimintamallilleen. Bonnella on muun muassa Avainlippu- ja Hyvää Suomesta -merkit käytössään.

– Olemme läsnä vähittäiskaupassa kuluttajille omilla tuotteillamme ja toisaalta foodservice-tukkukaupan puolella. Toimitamme mehuja, smoothieita ja soseita muun muassa laitoskeittiöihin, ravintoloihin ja kahviloihin. Tuotteidemme raaka-aineet tulevat ympäri maailmaa, mutta tärkeä mehujemme ainesosa, vesi, on Lohjanharjun ainutlaatuista lähdevettä. Kotimaisuus on meille ennen kaikkea puhtaita raaka-aineita, lohjalaista osaamista ja korkeaa laatua.

 “Lohjalaisuus on meille tärkeä arvo.”

Reilut parikymmentä ihmistä työllistävän Bonnen henkilökunta on pääsääntöisesti Lohjan seudulta. Vuosien varrella on useasti viritelty yhteistyötä paikallisten toimijoiden, esimerkiksi omenanviljelijöiden ja muiden kumppaneiden, kanssa.

– Pyrimme kaikessa toiminnassamme hyödyntämään lähiseudun yrityksiä aina mahdollisuuksien mukaan. Lohjalaisuus on meille tärkeä arvo, samoin että olemme kotimainen paikallinen toimija ja pk-yritys. Teemmekin yhteistyötä muiden pk-yritysten kanssa. Meillä on myös sopimusvalmistusta ja tuotekehitysyhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa, Ari luettelee.

Bonnen löydät SSO:n kaupoista

Bonnen hedelmä- ja marjasoseet löytyvät kaupassa tavallisesti hillo- tai hedelmäsäilykkeet -hyllyistä. S-ryhmän kaupoista soseemme löytyvät samasta hyllyvälistä kuin hedelmäsäilykkeet. Bonnen tuotteet ovat läsnä myös ABC-liikenneasemilla.

– Meillä on jo vuosia ollut hyvä yhteistyö S-ryhmän ja SSO:n kanssa. Säännöllinen yhteydenpito usealla eri tasolla pitää homman vireänä. Pyritään aina yhdessä etsimään ratkaisuja ilahduttaa asiakkaita, Ari Maijanen päättää.

 

Bonne Juomat Oy, Mäntynummentie 8, 08500 Lohja as.

Meritalo on perheyritys, joka on valmistanut korkealaatuisia hilloja ja mehuja suomalaisista raaka-aineista Salon Ylönkylässä jo vuodesta 1995. Raaka-aineet tulevat pääsääntöisesti lähialueilta, villimarjat Pohjois- ja Itä-Suomesta. Yhteiset nimittäjät ovat kotimaisuus, laatu ja puhtaus.

Yritys toi Susanna ja Olavi Lindstedtin takaisin Helsingistä Varsinais-Suomeen, Olavin lapsuudenmaisemiin. Mansikan viljely johti ensin mansikkahillon valmistukseen. Jalostustoiminnan laajentuessa Ylönkylään kunnostettiin toimitilat, joiden seinien sisässä valmistetaan nykyään muun muassa puolukoista, omenoista, lakoista ja mansikoista maistuvia Meritalo-tuotteita, kuten hilloja, joiden lisäksi tuoteperheeseen kuuluvat mehut ja hyytelöt. Lepola-brändin alla valmistetaan suomalaisista omenoista limonadeja ja siidereitä.

Emmi Brownie on perustajien, Susannan ja Olavin, tytär. Hän ollut yrityksen toiminnassa mukana jo pitkään – täysipäiväisesti vuodesta 2018. Emmin vastuulla on tuotantoa avustavien töiden lisäksi tuotannon suunnittelu, markkinointi sekä Lepolan juomabrändi.

– Vanhempani perustivat yrityksen, kun he muuttivat kaupungista takaisin maalle. Isän kotitalo on ihan tässä lähellä. Äitini pyörittää isän avustuksella toimintaa, siskoni Anni Heijari tekee projektinhoitoa ja myyntiä Paimiosta käsin ja veljeni Tuomas Lindstedt hoitaa muun muassa tuotannollisia töitä ja tuotannon kehitystä. Koko perhe on siis mukana. Lisäksi meillä on neljä perheen ulkopuolista työntekijää, yhteensä siis yhdeksän, Emmi taustoittaa.

Sukupolvenvaihdos käynnissä

Meritalon tilan mailla sijaitsee kolme tuotantoyksikköä: yksi hilloille, toinen mehuille ja kolmas siiderille. Tilalta löytyy myös pakastamo ja varastot, joiden yhteyteen ovat sijoitettu lähettämöt. Ympäristöä on vaalittu rakkaudella – sukupolvelta toiselle.

“Itselleni tämä on elämäntapa.”

– Tuotantoyksiköt ovat ikään kuin naamioitu maalaismaisemaan. Hillotehdas toimii vanhassa navetassa, mehutehdas vanhassa ladossa ja siideritehdas niin ikään ladon näköisessä laitoksessa, jota on vain vähän laajennettu. Kaikki tuotteemme valmistetaan omissa tiloissamme Ylönkylässä.

– Minä ja sisarukseni olemme pikkuhiljaa ottamassa entistä suurempaa roolia, kun vanhempamme ovat jäämässä eläkkeelle. Itselleni tämä on elämäntapa. Kaikki on luontevaa, kun toiminnassa on ollut enemmän ja vähemmän aina mukana. Lukion jälkeen matkani vei Helsinkiin, jossa valmistuin yliopistosta elintarviketieteiden maisteriksi. Toimin tuotepäällikkönä välillä muualla, kunnes palasin takaisin ja ostettiin Lepolan talo, josta siideriemme nimi juontaa. Ensimmäinen kaupallinen siideri tuli myyntiin vuonna 2018, ja se on yksi suosituimmista tuotteistamme edelleen, Emmi Brownie päättää.

Aito maku suomalaisesta luonnosta ja korkea laatu – siinä Meritalo-tuotteiden tunnusmerkistö. Perheyrityksen perinteet, korkea ammattitaito ja suomalaiset, ensiluokkaiset raaka-aineet maistuvat kaikissa tuotteissa: Meritalon tuotevalikoimasta huokuu, että kaikki on valmistettu huolella.

Meritalon ja Lepolan tuotteita löydät varmimmin SSO:n Prismoista ja S-Marketeista Salosta, Halikosta, Perniöstä, Kemiöstä ja Lohjalta. Poimi kotimaiset herkut koriisi ja sitten vaan herkuttelemaan! Samalla tuet suomalaisia pienyrityksiä ja viljelijöitä.

 

Marjajaloste Meritalo Oy, Kemiöntie 1008, 25610 Ylönkylä

 

Lohjalla toimiva Leipomo J. W. Virtanen Oy on perustettu jo vuonna 1920 ja se on pääkaupunkiseudun vanhimpia leipomoita. Se tunnetaan maukkaiden tuotteidensa lisäksi joustavasta palvelustaan.

Leipomon omistajina oli alkuperäisen perustajan perikunta aina vuoteen 1987, jolloin sen osti Taisto Räsänen perheineen. Vuonna 2004 leipomo siirtyi Juha Räsäsen omistukseen. Juha on perheen leipuri jo kolmannessa sukupolvessa.

Hän pyöritti aiemmin leipomon toimintaa kokonaisvaltaisesti. Se tarkoitti pitkiä päiviä leipomossa, mutta myös myynnin, markkinoinnin sekä kunnossapidon tehtävissä. Nykyisin työtehtäviin on tullut helpotusta, sillä hänen vanhin poikansa on ottanut myynnin ja markkinoinnin tehtävät hoitaakseen.

– Nykyisin olen leipomossa viitenä päivänä viikossa ja se on ehdottomasti oma toive. Leipomotyö on mielekästä ja itselleni lähellä sydäntä – sitä kivijalkatyötä, josta meidät tunnetaan. Samalla pojalla on intoa hoitaa myyntiä ja markkinointia, joten se on vain järkevää työnjakoa, Juha naurahtaa.

Ideoita ja inspiraatiota maailmalta – henkilökunta uudistusten taustalla

Uusia ideoita leipomotuotteisiin Räsänen kertoo löytyvän maailmalta ja kokemuksien kautta.

– Tietysti meillä on ne kestosuosikit, kuten Berliininmunkit, joita pitää aina olla. Talo täyttää 103 vuotta ja siitä olen itse ollut mukana jo 46 vuotta. Siihen matkaan mahtuu monia tuotteita ja kokeiluja ja jokaisella niistä on tietty elinkaari. Nykyisin teemme paljon valmiiksi täytettyjä tuotteita, kuten sämpylöitä sekä pakasteita ja esinostatettuja tuotteita. Mutta kyllä se tietotaito uudistuksiin tulee tuolta meidän ammattitaitoiselta henkilökunnalta – heidän avulla löydämme niitä uusiutumisen avaimia, Räsänen summaa.

Räsäsen mukaan tulevaisuus näyttää leipomoalalla valoisalta. Vaikka koronavuodet olivat haastavia, nyt tilanne on jo palannut normaaliksi.

– Nyt menee tuotteita jo enemmän kuin ennen koronaa. Meidän myyntimies on ollut myös tehokas, joten oikein valoisalta näyttää toiminnan tulevaisuus. Ja saattaa olla, että toinenkin poika on tulossa mukaan leipomon toimintaan, Räsänen avaa leipomon tulevaisuuden näkymiä.

Lähituottajuus on merkittävä arvo, joka näkyy toiminnan kaikilla tasoilla

– Meille lähituottajuus on iso arvo. Olemme paikallinen pieni leipomo, joka pystyy joustamaan asiakkaidemme, kuten SSO:n, tarpeisiin jopa saman päivän aikana. Mutta myös siksi, että käytämme pääasiallisesti lähituottajien raaka-aineita. Esimerkiksi salaatit, leikkeleet ja kananmunat tulevat suoraan suomalaisilta tuottajilta. Mahdollisimman paljon käytämme lähituottajien raaka-aineita. Lisäksi me emme käytä säilöntäaineita vaan toimitamme uunituoreita tuotteita asiakkaillemme kuusi kertaa viikossa, kolmannen polven leipomoyrittäjä toteaa.

Räsänen kertoo, että he toimittavat koko repertuaariaan, eli leipää, leivonnaisia, kakkuja, pakasteita, esipaistettuja tuotteita, suolaista, makeaa ja kaikkea niiden väliltä SSO:n myymälöihin, mutta myös SSO:n ravintoloihin tarvittaessa.

Leipomo J. W. Virtanen, Immulantie 11, 08500 Lohja

Perniöntiellä Tammisaaren ja Salon välissä sijaitsee Hultan tila, jossa on viljelty perunaa jo kuuden vuosikymmenen ajan suomalaisiin koteihin.

Tilan isäntä Matti Kipinoinen on jatkanut vanhempiensa työtä vuodesta 1997, jolloin vastuu tilan hoitamisesta siirtyi hänelle. Tilalla tehtävät työt ovat monipuolisia eikä täysin samanlaisia päiviä tule vastaan. Hän kertoo olevansa tilan monitoimimies, eli vähän kaikessa mukana. Päivään kuuluu toimistotöitä, tilauksien hoitamista, perunapakkaamon töitä ja tietysti niitä peltotöitä.

– Onhan tämä tilan pitäminen muuttunut työtavoiltaan näiden vuosien aikana. Ennen perunan viljelypinta-alat olivat pienempiä ja koneiden tekniikka yksinkertaisempaa. Nykypäivänä koneiden tehokkuus ja tekniikka ovat jotain aivan muuta, mutta perusperiaate on kuitenkin aina pysynyt samana – Lähiruoka on tilan elämäntapa, elinkeino ja arvovalinta. Puhdas suomalainen ruoka kuuluu mielestämme jokaiselle, Matti Kipinoinen tiivistää.

Lajikkeita moneen tarpeeseen ja makuun

Kipinoisen mukaan yksi suurimmista muutoksista perunanviljelyssä on tarjolla olevien lajikkeiden määrä. Aiemmin viljeltäviä lajikkeita oli vain muutamia, nyt niitä on kymmeniä – Hultan tilallakin kierroksessa on 15 lajiketta.

-Me viljelemme varhaisperunaa ja myöhäisempiä lajikkeita niiden käyttötarkoituksen mukaan. Testaillaan myös miten eri lajikkeet menestyvät meidän pelloillamme. Myös menekkiä seurataan tarkasti, eli miten asiakkaat lajikkeisiin suhtautuvat, Kipinoinen summaa.

Hänen mukaansa perunan asema suomalaisten ruokalautasilla on vankka, vaikka kauppojen hyllyissä onkin nykypäivänä vaihtoehtoja maapallon eri kolkista.

– Meilläkin viljellään sellaisia ikisuosikkeja, kuten Siikliä, joka on todella vanha lajike. Se ei välttämättä ole kovin nätin näköinen, mutta maku on erittäin hyvä. Lisäksi viljelemme Annabelleä, joka on ollut nyt useamman vuoden markkinoilla ja ohittanut jopa Siiklin myyntimäärissä miellyttävän makunsa ja ulkomuotonsa ansiosta. Kestosuosikkeja on paljon, Kipinoinen iloitsee.

Yhteistyö palkitsee ja varmistaa tuoreuden

Kipinoisen mukaan suomalaista perunaa ja sen makua kehutaan ympäri maailmaa. Vaikka perunankulutus on historian valossa ollut laskussa, on sillä silti vankkumaton asema suomalaisten ruokapöydissä.

– Esimerkiksi SSO on meitä kohtaan ollut aina vastaanottavainen, ja olemme päässeet tuomaan markkinoille suomalaista perunaa heti, kun sitä on tarjolla. Perunalla on suomalaisten ruokapöydissä aina oma paikkansa. Myös lähellä tuotetun kotimaisen ruoan merkitys näkyy ihmisten ostokäyttäytymisessä, Kipinoinen tietää.

– Meillä on sellainen systeemi, että me pakkaamme perunat aina asiakkaan tarvitsemiin pakkauksiin. Esimerkiksi 1, 2, 5 ja jopa 250 kilon pakkauksiin. Toimitamme perunaa menekin mukaan jakeluautoilla kauppoihin. Jakelukertoja voi olla 3 kertaa viikossa. Rytmi on nopea, kun kaupalta tulee tilaus, niin auto lähtee nopeasti toimittamaan pyydettyä tavaraa. Erityisesti varhaisperunakaudella toimitukset kauppoihin lähtevät heti, kun tarvittava määrä perunaa on nostettu ja pakattu. Se tarkoittaa sitä lähituotantoa – me voimme ja haluamme aina toimittaa tuoretta, Kipinoinen toteaa.

Lähituottaja arvostaa puhtautta, turvallisuutta ja jatkuvuutta

Lähiruoan merkitys on Hultan tilalle tärkeää. Tilan mentaliteetti on se, että tuotetaan puhdasta, terveellistä ja hyvää ruokaa asiakkaille. Kipinoiselle on tärkeää, että arvoihin perustuva toiminta jatkuu edelleen.

– Minulla on kolme poikaa, joista kaksi opiskelee agrologeiksi eli maatalouden AMK-tutkintoa. Minulle on tärkeää, että he voivat halutessaan jatkaa tilan toimintaa näillä samoilla periaatteilla, Kipinoinen kiteyttää.

 

Kuvassa tilan isäntä Matti Kipinoinen.

Hultan tila, Perniöntie 610, 10520 Tenhola.

Perniön Ylönkylässä, Kirakan tilalla, valmistetaan savukalkkunaa omassa palvaamossa. Tätä lähiherkkua on tarjolla myös Rikala Bar & Grillissä. Jos et vielä ole maistanut savustettua kalkkunaa, niin tuleppa Rikalaan – tilaa vaikka ravioleja ja savukalkkunaa. Voi olla, että sen jälkeen joudutkin varaamaan joulupöytään tilaa kinkun viereen, sillä tämä on oikea herkkujen herkku.

Kirakan tilan toimintaa luotsaa Jussi Lindholm, taustajoukkoinaan tilan yli 40 vuotta sitten hankkineet Riitta-Maija ja Olavi Lindholm.
­– Kyllähän me täällä Jussin apuna ja tukena ollaan, mutta vastuu – kasvatuksesta palvaukseen – on jo siirtynyt kokonaan hänelle vuodesta 2007 lähtien, Riitta-Maija taustoittaa perhetilan sukupolvenvaihdosta.

Kalkkunan koko elinkaari saman katon alla

Kirakan tilalla toimitaan Riitta-Maijan mukaan valtaosin oman porukan voimin, mutta tarvittaessa saadaan aina väliaikaista apua.
–Leikkaaminen, suolaus, palvaus, pakkaaminen ja pakastaminen – kaikki tehdään tilalla.

Kalkkunatilan koko tuotantoketju löytyy saman katon alta: vastakuoriutuneet kalkkunat kasvavat toisessa päässä rakennusta, ja siirtyvät lopulta teurastukseen toiseen päätyyn. Näin eläimet välttyvät turhalta kuljetuksen aiheuttamalta stressiltä.
–Vaikka emme luomutila olekaan, pyrimme parhaalla mahdollisella tavalla pitämään huolta kalkkunoistamme ja panostamme vastuulliseen yritystoimintaan: kalkkunat saavat kasvaa vapaana tilavassa hallissa, jossa niitä ruokitaan oman tilan viljasta myllytetyllä rehuseoksella. Tila käyttää myös omaa aurinkoenergiaa ja lämpökeskus lämpiää hakkeella, Riitta-Maija kertoo.

”Kalkkunat elävät vapaina tilavassa hallissa, syöden oman tilan viljaa”

Kestävän toimintatavan lisäksi toiminnan keskiöön nousee tärkeänä se, että tuote on laadultaan aina mahdollisimman hyvä ja maukas. Ja sitä se on. Kirakan tilalla kalkkunatuotanto on aloitettu vuodesta 1992 alkaen. Tila on tunnettu erityisesti savustetusta joulukalkkunastaan, jota voi ostaa suoraan tilalta. Tilalla viljellään viljan lisäksi myös vaihtelevasti palko- ja öljykasveja.

Tule maistelemaan savukalkkunaa Rikala Bar & Grilliin. Katso menu osoitteesta raflaamo.fi

Mistä onkaan Rikala Bar&Grill:n listalta löytyvä Madeira-viinissä haudutettu karitsanniska lähtöisin, entä maukas lammasmakkara? No ei kovinkaan kaukaa, nimittäin Perttelistä, Lehtonen & Suominen maatalousyhtymästä.

Perttelin jokinotkossa luonnonlaitumilla kesää viettävät matalajalkaiset ja pitkähäntäiset Rygja-lampaat haetaan sisälle lampolaan vasta lokakuun alussa. Pitkän kesän jälkeen muhkeavillaiset lampaat keritään, ja villat päätyvät myyntiin oman tilan puotiin.
– Meillä vuoden kiireisintä aikaa lampaiden kanssa on maaliskuu, koska silloin lampaat karitsoivat, kertoo Jenni Suominen, joka lampurin opintojen innostama hankki Vuonna 2014 Lehtonen & Suominen maatalousyhtymän juurestilalle ensimmäiset lampaat.
–Haimme ensimmäiset lampaamme Torikan lampolasta Huittisista. Sieltä meille muutti 9 uuhta, joista kolme oli puhdasrotuisia rygjia. Muut olivat rygja-suomenlammasristeytyksiä.

Tällä hetkellä Jennillä on vajaat 50 lammasta, joista saadaan lihatuotteiden lisäksi taljoja ja villaa.
–Tulevaisuudessa katraskokomme ei tule kasvamaan merkittävästi nykyisestään, sillä tämän kokoinen katras on minulle juuri sopiva ja pystyn käyttämään jokaisen lampaan hoitoon juuri sen ajan, minkä se vaatii. Lampaamme ovat paljosta käsittelystä johtuen sosiaalisia ja ihmisystävällisiä.

Rygja-lampaat ovat alunperin kotoisin Norjan vuorten rinteiltä.
–Rotuvalinta oli minulle aika selkeä, sillä nämä rygja-lampaat kasvavat hyvin laihemmallakin laitumella, joten tiesin, että ne soveltuisivat hyvin meidän jokinotkoihimme.
Jennin mukaan Rygjan liha on todella pehmeää ja hieman miedomman makuista kuin perinteisten suomalaisten maatiaisrotujen.
–Tästä syystä moni on tykästynyt karitsanlihaamme, vaikkei olisi ennen pitänytkään lampaasta.

Lihaa, juureksia ja mansikoita

Lehtonen & Suominen Mty on Markku Suomisen ja Janne Lehtosen vuonna 1991 perustama maatalousyhtymä. Tällä hetkellä päätuotteita ovat juurekset kuten palsternakka, raitajuuri, keltajuuri, valkojuuri, lanttu ja punajuuri. Sekä tietenkin Markun vaimo Jennin tuottama karitsanliha.

Keskikesällä myyntituotteena on myös mansikka, josta pääsee Rikalassakin nauttimaan eri annosten yhteydessä.
–Kaikessa tuotannossamme haluamme olla mahdollisimman lähellä asiakkaitamme, jotta pystymme palvelemaan heitä parhaiten, ja kuulemaan heidän toiveensa tuotteidemme suhteen. Olemme aina valmiita muokkaamaan tuotteitamme asiakkaiden toiveiden mukaisiksi.

Varpion Puutarha Orimattilassa viljelee kasvihuonevihanneksia ympärivuotisesti. Puutarhan tavoitteena on tuottaa yleisimpiä kasvihuonevihanneksia lähialueelle. Kasvihuoneista löytyykin kurkkua, tomaattia, yhdeksää erilaista salaattia ja yli parikymmentä erilaista yrttiä. Laatu on se, mihin panostetaan.
– Laatu tarkoittaa meille runsautta, hyvää makua, viimeisteltyjä ja ympäristöystävällisiä pakkauksia sekä vuorovaikutusta asiakkaan ja kuluttajan kanssa, tiivistää Tuukka Varpio.

Laadun lisäksi Varpion Puutarhalla tärkeitä arvoja ovat avoimuus, ihmistä ja ympäristöä kunnioittava kohtelu, rehellisyys sekä puhtaat viljelykäytännöt.
– Tuotepakkauksissa on meidän naamat ja puhelinnumerot, jotta kuka tahansa voi kysyä meiltä lisää tuotteista tai antaa palautetta. Arvostamme paljon suoraa palautetta, koska se on rehellistä ja aitoa, Tuukka sanoo.

Kasvikset saavat kypsyä rauhassa

Varpion Puutarhalta käsityönä kerätyt kasvikset toimitetaan kauppoihin parhaimmillaan parin tunnin sisään sadonkorjuusta, joten kasvikset saavat rauhassa kypsyä pakkaamiseen saakka. Puutarhan yrtit viljellään isoissa 10 cm ruukuissa.
– Kun yrtit ovat suuremmissa purkeissa voidaan kasvatusta jatkaa hieman pidempään, ja näin lopputuotteesta tulee iso ja tuuhea. Samoin salaattien annetaan kasvaa vähintään 130 grammaisiksi. Myös tomaatit kerätään ja pakataan vasta kypsänä.

Viljelyä kolmannessa sukupolvessa

Varpion Puutarha on alun perin perustettu Lohjan Virkkalaan 1970, ja nykyisessä Orimattilan toimipisteessä toiminta on alkanut vuonna 1987. Tuukka on kolmannen polven yrittäjä Varpion perheyrityksessä. Hänen mukaansa intoa pitää yllä hyvän ja sitoutuneen työporukan lisäksi toiminnan jatkuva kehittäminen sekä uusi tekniikka.
– Joka vuosi on päästy parantamaan jotain osa-aluetta viljelyssä, kuljetuksissa, myynnissä tai tuotannossa, Tuukka kertoo.

Puutarhalla pyritään esimerkiksi jatkuvasti löytämään entistä parempia lajikkeita sekä kokonaan uusia tuotteita viljeltäväksi. Tulevaisuudelta Tuukka toivoo kehityksen jatkumista ­ – niin työhyvinvoinnin kuin uusien tekniikkaratkaisujen osalta.
– Kotimaisen ruuan arvostus on hyvä ja tavoitteenamme on omalta osalta ylittää odotukset ja viedä alaa eteenpäin ennakkoluulottomasti, Tuukka tiivistää.

Varpio Puutarhalla työskentelee 20–25 henkilöä vuodenajasta riippuen. Kevätsesonki alkaa puutarhalla jo tammikuun lopulta, kun luonnonvalo alkaa kiihdyttää kasvua. Juhannus on puutarhalla kevätsesongin viimeinen huipentuma.
– Juhannuksen jälkeen avomaatuotanto käynnistyy kunnolla, niin meille on hyvä aika vaihtaa kasvustoja ja puhdistaa tiloja tulevaa syksyä ja talvea varten.

Varpion Puutarhan herkkuja löydät mm. S-market Tynninharjulta, S-market Lohesta sekä Lempolan S-marketista.

Me SSO:ssa toivotamme työniloa koko Varpion Puutarhan työporukalle!

Meillä on huikea monikansallinen työporukka ja haluamme tukea omaa tiimiämme paitsi työssä, myös vapaa-ajalla kaikessa mahdollisessa.