LähiTapiola ei pelkästään vakuuta, vaan se haluaa myös pitää huolta asiakkaidensa turvallisuudesta ja omaisuudesta ennaltaehkäisemällä vahinkoja. Hyvä esimerkki tästä on vuotuinen Sammutinkiertue, jonka aikana on tänäkin kesänä tarkistettu ja huollettu noin 5000 käsisammutinta LähiTapiola Etelän toimialueella.
Alue ulottuu Salosta Marttilan, Someron ja Vihdin kautta kehäkolmoselle ja Lohjan kautta takaisin. Se on siis kuta kuinkin sama kuin SSO:n toimialue, ja monet näistä huolto-operaatioista tehdäänkin SSO:n toimipaikkojen pihoilla.
Lämpiminä alkukesän päivinä väkeä ilmaisissa sammutintarkastuksissa on riittänyt, ja palaute palvelusta on ollut kiittävää. Kiertue vierailee kaikkiaan 13 paikkakunnalla, joista jäljellä ovat vielä 16. heinäkuuta Somero, 5. elokuuta Salo ja 5. syyskuuta Perniö.
Palovaroittimet, sammutinpeitteet ja käsisammuttimet kuuluvat niin mökin kuin veneen perusvarustukseen. Vastuulliset suomalaiset tietävät, että ne täytyy myös huoltaa ja niitä on syytä opetella käyttämään. Mökkien, veneiden ja autojen käsisammuttimet on tarkastettava vuoden välein.
– Sammutinkiertueiden yhteydessä voimme kertoa asiakkaille niin vakuutusyhtiön kuin osuuskaupan palveluista ja eduista, LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Ari Lagerström toteaa.
– Meillä kahdella osuustoiminnallisella yrityksellä on paitsi sama arvopohja myös paljon yhteisiä asiakkaita. On siis luontevaa, että harrastamme laajaa yhteistyötä. Tähän kuuluu sellainenkin asia, että kun ihminen liittyy SSO:n asiakasomistajaksi, LähiTapiola muistaa häntä lahjoittamalla sammutuspeitteen.
Yhteinen arvopohja
– Tärkein etu, jonka osuuskaupan asiakasomistajat saavat LähiTapiola-yhteistyöstä, on tietysti Bonus. Maksamme sitä kaikista yksityishenkilöiden vakuutuksista, niin koti-, ajoneuvo- kuin henkilövakuutuksista, Lagerström kertoo.
Bonusyhteistyökumppaneiden, kuten LähiTapiolan palveluiden käyttö, siis kasvattaa asiakasomistajan bonuskertymää. Kun hän keskittää kaikki ostoksensa SSO:hon ja kaikki vakuutuspalvelunsa LähiTapiolaan, hyöty on todella merkittävä.
LähiTapiola on osuuskaupan tavoin asiakkaidensa omistama yritys.
– Me LähiTapiolassa puhumme omista-asiakkaista. He ovat oikeutettuja moniin alennuksiin ja asiakashyvityksiin. Omistaja-asiakas on jokainen, jolla on yksikin vakuutus LähiTapiolassa. Asiakasomistajan kannattaa olla siis myös omistaja-asiakas, Lagerström muistuttaa.
Merkittävää yhteistyötä LähiTapiola ja S-ryhmä tekevät myös siten, että ne ovat vuodesta 2016 omistaneet yhdessä S-Pankin. S-Pankki monipuolistaa asiakasomistajien palveluita ja hyötyjä monin tavoin.
– S-Pankki on ollut suomalaisen pankkimaailman suuri menestystarina. Se on tavallisten ihmisten pankki, joka tarjoaa monia sellaisia etuja ja palveluja, joihin muut pankit eivät tänä päivänä pysty. Niin S-ryhmän kuin LähiTapiolan intressissä on kasvattaa ja kehittää S-Pankin palveluita edelleen, Lagerström toteaa.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
MLL Varsinais-Suomen piiri ja SSO päättivät yhteistyössä piristää asiakkaidensa kiireistä arkea ruokaostosten lomassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden voimin toteutetussa tempauksessa asiakkaille jaettiin iloa ja piristystä kassi kaupalla.
MLL Varsinais-Suomen piiri ja Suur-Seudun Osuuskauppa päättivät yhteistyössä muiden Varsinais-Suomen S-ryhmän myymälöiden kanssa järjestää asiakkailleen ystävänpäivätempauksen 14.2. Tempauksessa piirin paikallisyhdistyksen vapaaehtoiset jalkautuivat SSO:n toimipaikkoihin Prisma Halikkoon, S-market Plazaan, Perniöön ja Somerolle sekä Sale Koskelle ja Toijaan pakkaamaan asiakkaiden ruokaostoksia Olet tärkeä -kestokasseihin.
”Lähdimme mielellämme mukaan MLL:n ehdottamaan tempaukseen. Tempauksen ajatuksena oli yllättää ja piristää asiakkaidemme kiireistä arkea ystävänpäivän kunniaksi. Halusimme osoittaa, että ruokaostosten tekemisenkin lomasta voi löytää hauskoja hetkiä ja pienellä eleellä voi saada aikaan paljon hyvää mieltä, sanoo Suur-Seudun Osuuskaupan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Anu Karppinen.
”Olemme tehneet MLL kanssa yhteistyötä aiemmin mm. Hyvä alku koulutielle -kampanjan osalta ja tämä oli hieno lisä yhteistyöhön, toteaa Karppinen. ”
MLL toiminnanjohtaja Janina Andersson on iloinen tempauksen onnistumisesta. ”Meillä on toimintaa kaikilla paikkakunnilla ja on todella hieno asia, kun tempaus saatiin järjestettyä näin laajasti koko maakunnassa.”
Tempaus saikin hyvää näkyvyyttä monessa eri kanavassa ja kiitosta sateli vapaaehtoisille ruokaostosten lomassa iloisesti hämmentyneiltä asiakkailta.
”Oli ihana nähdä, miten aidosti ihmiset ilahtuivat ja jopa hämmentyivät pakkausavusta ja kassista. Kaikki lähtivät kaupasta hymy huulilla ja hyväntuulisina. Kestokasseille keksittiin jo hyviä käyttötarkoituksiakin, esimerkiksi luistinkassina tai klapien kantoon, kertoo Sale Koski Tl:ssä vapaaehtoisena pakkaajana toiminut Marika Honkala.”
– Vapaaehtoistyö MLL:ssa on monipuolista ja joustavaa. Toimintaan voi osallistua juuri sen verran, kuin itse haluaa: vapaaehtoiseksi voi sitoutua pidemmäksi aikaa tai tulla vierailemaan vaikka vain yksittäiseen tapahtumaan, kuten esimerkiksi tähän ystävänpäivän kassienpakkaustempaukseen. MLL:n vapaaehtoistoimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita edistämään lasten ja perheiden hyvinvointia, hymyilee Andersson.
Vapaaehtoistyötä tekee jo noin joka kolmas suomalainen ja pelkästään MLL:n Varsinais-Suomen piirissä vapaaehtoistyötä tehdään vuosittain yli 80 000 tuntia. MLL kouluttaa uusia vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin jatkuvaa tahtia: toimintaan voi osallistua esimerkiksi toimimalla tukihenkilönä nuorelle tai perheelle, ystävänä maahanmuuttajaäidille tai perhekahvilaohjaajana MLL:n avoimissa kohtaamispaikoissa.
Vapaaehtoistyökokemuksesta onkin tullut iso kilpailuvaltti esimerkiksi työmarkkinoilla.
Kirjoittaja: asiakkuusvastaava Tiina Leppämäki
Vihtiläinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sari Metsäkivi on ollut viitisentoista vuotta SSO:n asiakasomistaja ja toiminut vuodesta 2015 osuuskaupan hallintoneuvostossa. Hänelle läheisiä asioita ovat kotimainen ruokatuotanto, vastuullinen kuluttaminen ja vastuu ympäristöasioista.
Hallintoneuvosto on näköalapaikka osuuskaupan liiketoimintaan. Sillä on tärkeä rooli monien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sari Metsäkivi toivoo omassa roolissaan voivansa edistää sitä, että SSO:n myymälöissä on saatavilla runsaasti kotimaisia, puhtaita ruoan raaka-aineita sekä kotimaisia tuotteita.
– Olen ilahtunut, että sekä eettisesti tuotettua kotimaista ruokaa että lähiruokaa on lisätty valikoimiin. Enemmänkin voisi olla, etenkin eettisiä eläinperäisiä tuotteita. Vastuullinen kuluttaminen ja vastuu ympäristöasioista ovat minulle tärkeitä. Samoin se, että palveluita on saatavilla muuallakin kuin kasvukeskuksissa, useita vuosia Vihdin lähiruokarengas Rekon ylläpitäjänä toiminut Metsäkivi kertoo.
Hänen mielestään on hienoa, että osuuskauppa investoi myös maaseudun pieniin myymälöihin.
– Esimerkiksi omalla paikkakunnallani Otalammella uusi S-market paransi monien tuotteiden saatavuutta. Uusi kauppa on myös aiempaa energiatehokkaampi.
Sari Metsäkivi miettii, että pienemmät myymälät, kuten S-marketit ja Salet, voisivat toimia nykyistä aktiivisemmin yhteisöllisyyden luojina ja olla kyläkauppamaisempia. Kauppojen viihtyisyyttä voisi vielä parantaa, samoin piha-ja pysäköintialueita voisi kehittää torimaisemmiksi.
– On ollut kiva kuulla, että paikkakunnallani koululaiset ovat päässeet tutustumaan lähikaupan toimintaan oppituntien aikana, ja myymälän vastaava on suhtautunut myönteisesti kylätoimintaan.
Strategiatyö motivoivaa
Osuuskaupassa asiakasomistajat voivat vaikuttaa esimerkiksi myymälöiden valikoimien kehittämiseen kertomalla toiveistaan netin kautta tai suoraan myymälässä.
– Sanonta, että asiakasomistajien ääni kuuluu, pitää paikkansa, mutta toki kehitettävää on aina. Palautteen antamisen tulisi olla hyvin helppoa. Olisi myös hienoa, jos SSO kertoisi nykyistä paremmin siitä, miten asiakasomistajien esiin nostamia asioita on viety eteenpäin – mitä asioita on pystytty huomioimaan ja mitkä ovat menneet jatkokehittelyyn.
– Meillä hallintoneuvostossa olevilla on mahdollisuus tuoda esiin asiakkaiden kuulumisia ja ajatuksia, Metsäkivi toteaa ja kertoo, että hallintoneuvoston kokoukset ovat luonteeltaan avoimia ja asiallisia – keskusteluun on hyvä mahdollisuus, ja esitettyihin kysymyksiin saadaan perinpohjaiset tai ainakin riittävät vastaukset.
– Mitä aikaisemmin tiedämme, mitä asioita kokouksessa käsitellään, sitä paremmin niihin pystyy perehtymään ja tekemään osuvia kysymyksiä. Strategiatyössä oli kiinnostavaa ja motivoivaa olla mukana, koska siihen pystyi vaikuttamaan jo alkuvaiheessa ja matkan varrellakin.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
Jokavuotiseksi perinteeksi muodostunut Ice Skating Tour luistelutapahtuma liikuttaa lapsia ja aikuisia hyvällä fiiliksellä.
Nyt on tullut aika kaivaa pipot ja lapaset esiin, teroittaa luistimet teräviksi ja suunnata luistelukentälle. Luistelutapahtuma Ice Skating Tourin odotetaan alkaneella kaudella liikuttavan peräti 50 000 suomalaista. SSO:n toimialueella kiertue on ehtinyt vierailla jo Lohjalla ja tapahtuma saapuu Koskelle 28. tammikuuta ja Kemiöön 4. helmikuuta.
– Perheiden kannattaa viettää mahdollisimman paljon yhteistä aikaa yhdessä harrastaen. Ice Skating Tour on hauska ja hikinen vaihtoehto koko perheen illanviettoon, kiertueen isä Lauri Paalasmaa Suomen Luisteluliitosta kertoo.
Parinkymmenen vuoden aikana kiertue on vieraillut noin 70 paikkakunnalla ja kerännyt osallistujia on likipitäen 700 000. Idean tapahtumaan Lauri on saanut Hollannista, jossa hän asui aikanaan kuuden vuoden ajan.
– Sieltä tarttui mukaan hollantilaisten välitön ja iloinen suhtautuminen luisteluun. Uskon, että kansa saadaan meilläkin joukolla liikkumaan, kun tarjolla on mukavaa menoa ja hyvää fiilistä. Kiertue onkin kasvanut vauhdikkaasti. Ensimmäisenä vuonna tehtiin 9 tapahtumaa, toisena 21 ja kolmantena vuonna jo 33. Eikä taaksepäin ole menty.
Hiki pintaan täytyy saada
Tourin tavoitteena on hikinen, iloinen ja toisinaan myös itsensä ylittänyt osallistuja iästä riippumatta. Päiväsaikaan järjestetään koululaisluistelut ja iltaisin on vuorossa koko perheen luisteluilta. Menoa vauhdittavat Tour-vetäjät ja energistä menomusaa luukuttaa oma DJ.
Kiertue vieraili SSOn alueella ensimmäisen kerran 2004. Siitä käynnistyi sittemmin laaja valtakunnallinen alueosuuskauppojen kanssa toteutettu yhteistyö.
– Yhteistyö osuuskauppojen kanssa on monipuolista ja kätevää. Tour toimii lähellä ihmisiä, paikallisesti. Siksi osuuskaupat ovat meille oiva yhteistyökumppani, Lauri Paalasmaa toteaa.
Tapahtumasarja keräsi viime kaudella 47 000 osallistujaa ja tavoitteena on tällä kaudella pistää vielä paremmaksi. Mukana menossa ovat myös SSO ja sen myymälät sekä tietysti lasten rakastamat Apsi Apina ja Onni Orava.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
Vilikkalan Kotisäkit ovat pieni palanen suuren ongelman ratkaisussa. Ne valmistetaan kiinalaisesta muovijätteestä suomalaisten kuluttajien hyödyksi, kertovat idean isät Hannu Tuomola ja Jari Toivonen.
Se näyttää ja tuntuu huovalta ja sitä se onkin. Ei kuitenkaan villasta, vaan kierrätysmuovipulloista valmistettua huopaa, joka on materiaalina hengittävä, kestävä ja lähes pölytön. Vilikkala Tradehousen Kiinassa valmistuttamat Kotisäkit ovat mainio keksintö. Punaiset, mustat, harmaat ja graafisin kuvioin koristellut säkit ovat kivan näköisiä ja niille riittää käyttökohteita yhtä paljon kuin niiden omistajalla on mielikuvitusta.
Idean takana ovat Hannu Tuomola ja Jari Toivonen, kaksi innokasta kotipuutarhuria Vilikkalan kylästä entisestä Kiskon kunnasta. Miehet etsivät puutarhakäyttöön sopivia istutussäkkejä, ja kun mieluisia ei löytynyt, sellaiset päätettiin suunnitella itse.
Ajatus kierrätyshuovasta materiaalina löytyi googlettamalla. Samalla tavalla löytyi myös kotisäkkien valmistaja, pieni kiinalainen tehdas, johon miehet ovat käyneet henkilökohtaisesti tutustumassa ja toteamassa, että tehdas on siisti ja työolot kunnossa.
Muoviongelmaa ratkaisemassa
”Suomessa juoma- eli PET-pullojen keräysjärjestelmä on todella tehokas. Toisin on Kiinassa, jossa muovipullot päätyvät roskiin ja tien poskiin. Raaka-ainetta siis riittää maassa, jossa muoviongelma on maailman pahimpia”, Hannu Tuomola toteaa.
Pullojen synteettisistä muovirakeista syntyy huopaa neulaamalla. Tuotesuunnittelussa yhteistyökumppaneina ovat olleet suomalainen Muovo sekä islantilaisen Ihanna Homen perustaja Ingibjörg Hanna Bjarnadottir. Tyylikkään kantokassin on puolestaan suunnitellut Pipsa Hurmerinta.
Kotisäkkejä alettiin valmistaa vuonna 2015, ja heti aluksi niitä testattiin kasvatussäkkeinä.
”Havaitsimme, että huopa mahdollistaa tiheän ja elinvoimaisen juurakon ja hyvät kasvutulokset. Säkit toimivat yhtä hyvin kasvihuoneessa osana kastelujärjestelmää kuin kotipihalla tai parvekkeella. Niihin voi istuttaa suoraan vaikkapa tomaatteja ja yrttejä tai kesäkukkia”, Hannu kertoo.
”Kantokahvat tekevät säkeistä näppäriä arjen apuja. Niissä voi varastoida tavaraa, kantaa halkoja tai tehdä säkistä vaikka pesän lemmikille. Hyviä käyttöideoita löytyy Vilikkalan verkkosivuilta www.vilikkala.fi”, Jari täydentää.
Vilikkalan tuotteita voi ostaa useista SSO:n toimipaikoista: Toijan, Suomusjärven ja Sammatin Sale-myymälöistä sekä ABC Piihovista, Lohjalta ja Masuunista Karkkilassa. Oma verkkokauppa toimii myös.
”Kiireisin sesonkimme on joulu. Ekologisesta Kotisäkistä on tullut yhä suositumpi lahjaidea. Parhaillaan meiltä on lähdössä matkaan suuri tilaus, kun SSO hankki koko henkilökunnalleen joululahjaksi kassimme”, Jari iloitsee.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
Kuten usein aiemminkin, lahjoitimme joulutervehdyksiin varatut rahat Lohjan ja Salon sairaaloille.
SSO on vahvasti mukana toimialueensa ihmisten arjessa. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä SSO on lahjoittanut perinteisesti joulutervehdyksiin varaamansa rahat Lohjan ja Salon sairaaloille. Tänä vuonna apu menee lastentautien poliklinikoiden toimintojen vahvistamiseen. Lahjoitussumma on 1000 euroa sairaalaa kohden.
Varat luovutettiin Salossa ja Lohjalla alkuviikosta. Rahat luovutti SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.
HUS:ssa varoja on kohdennettu laitehankintoihin, kuten kuvassa osastonhoitaja Sari Mäkelän kädessä pitelemään vastasyntyneen kuulolaitteeseen. Kuvassa lisäksi lastentautien ylilääkäri Jonas Bondestam sekä naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja Raija Räty.
TYKS:n Salon aluesairaalassa varoja on kohdennettu muiden muassa lepotuoleihin, joissa Lars ja Erkki rentoutuvat parhaillaan. Taustalla Esko Jääskeläinen, lastenlääkäri Anne Hakala sekä sairaanhoitajat Kirsi Koskinen ja Gerd Nyman.
Hyvää joulua pikkupotilaille ja sairaaloiden henkilökunnalle!
kirjoittaja: viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Anu Karppinen
Salolainen puutarha Siimes toimittaa SSO:n ruokakauppoihin muun muassa tomaattia ja kukkia.
Perinteiset joulutähdet, komeat amaryllikset eli ritarinkukat, tuoksuvat hyasintit ja kauniit joulukukka-asetelmat loistavat parhaillaan pääosassa Puutarha Siimeksellä. Salon Kiskossa sijaitsevan puutarhan talvisesonki pääsee vauhtiin itsenäisyyspäivän tienoilla, kun joulukukat tulevat myyntiin.
”Joulutähdet kasvatamme itse ja amaryllikset viritämme kasvuun ja kukintaan sipuleista”, Einari Siimes kertoo.
Einarista tuli puutarhan vetäjä vuonna 2015 sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Vanhemmat Sirpa ja Reijo Siimes olivat aloittaneet tilanpidon vuonna 1989 ja ovat edelleen mukana auttamassa. Puutarha työllistää lisäksi yhden vakituisen kausityöntekijän ja muutaman kesäduunarin.
Ympäristöä ajatellen
Joulukukkien lisäksi Siimes tunnetaan maukkaista tomaateistaan ja rehevistä kesäkukistaan, joiden sesonki alkaa orvokkien myynnillä huhti–toukokuussa. Tomaateista helakanpunaiset ja terveelliset kirsikkatomaatit ovat nykyisin päälajike.
Kasvihuoneita on kaikkiaan 2400 neliötä ja ne lämpiävät ekologisesti kotimaisella bioenergialla, kaurankuoresta valmistetuilla pelleteillä.
Kotimaisuus, ympäristöystävällisyys ja luonnonmukaisuus ovatkin puutarhan avainperiaatteita.
”Emme käytä kemiallisia torjunta-aineita, vaan biologisia torjuntaeliöitä. Lannoitteet kierrätetään, eikä valumavesiä päästetä maaperään. Kasvatusalustana on kotimainen turve”, Einari kertoo.
Lähiruokaa aidoimmillaan
SSO on Puutarha Siimekselle tärkeä yhteistyökumppani. Esimerkiksi tomaateista iso osa myydään Halikon Prismassa, S-marketeissa ja Sale-myymälöissä. Joulutähtiä löytyy Toijan Salesta.
Tuotteet sopimusasiakkaille toimitetaan suoraan tilalta. Näin ketju on lyhyt ja aamulla poimitut tomaatit pääsevät asiakkaiden ostoskoreihin tuoreeltaan saman päivän aikana.
Einari sanoo, että yhteistyön tekeminen SSO:n kanssa on ollut luontevaa. Puutarhalle puolestaan hankintaan viljelyyn, rakentamiseen ja remontoimiseen tarvittavat tarvikkeet osuuskaupasta.
Kesäisin tilamyymälä palvelee päivittäin, mutta myös nyt joulun alla tapahtuu. Lauantaina 8. joulukuuta joulumarkkinat valloittavat puutarhan. Mukana on myös muita lähituottajia ja käsityöläisiä.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
Tiesitkö, että suomalaiset kuuluvat tänä päivänä Euroopan kovimpien chilinsyöjien joukkoon? Näin on, jos uskomme – ja miksemme uskoisi – puutarhayrittäjä Pentti Heinää, joka aloitti chilien kasvatuksen jo viime vuosituhannella, tarkemmin sanoen vuonna 1999.
Homma lähti liikkeelle ”hullun miehen kokeilusta”, kun Heinä tyrkkäsi muutaman chilipuskan kasvamaan tomaattiviljelysten viereen. Ja eipä aikaakaan, kun mopo karkasi käsistä. Jo seuraavana vuonna yksi kasvihuoneista oli saanut antaa tilaa näille tulisille ja vieläkin tulisemmille kasveille.
Heinä uskoi asiaansa, vaikka alku ei ihan helppo ollutkaan. Parikymmentä vuotta sitten chilit olivat Pohjolan perukoilla vielä melkoista eksotiikkaa. Turussa eräs kauppias totesi Heinälle, että ”älä tuo tänne enää niitä chilejä!”
Mutta Heinä toi, sillä kysyntä alkoi kasvaa. Tänään chilin ja paprikan viljelyyn erikoistunut salolainen Heinän Puutarha on Suomen suurin chilintuottaja; chilejä kasvatetaan jo neljässä kasvihuoneessa ja sen miedompia sukulaisia paprikoita kolmessa.
Tuotteita myydään kaikissa SSO:n Prismoissa Halikossa, Nummelassa ja Lohjalla sekä SSO:n suurimmissa S-marketeissa. Heinän Puutarha toimittaa chilejä ja paprikoita myös isoihin turkulaisiin ja helsinkiläisiin päivittäistavarakauppoihin sekä tilausten perusteella muuallekin Suomeen.
Osan tuotteista Heinä ja hänen aisaparinaan työskentelevä puolisonsa Lii Verret myyvät suoraan puutarhaltaan, josta innokkaat chilifanit käyvät niitä ostamassa. Toisinaan chililaatikot lastataan pakettiautoon ja hurautetaan markkinoille vaikkapa Tampereelle. Myynnissä on myös jalostettuja tuotteita, kuten paholaisenhilloa ja Habanero-kurkkusäilykkeitä.
Erikoistuminen on kannattanut
Heinän Puutarha sijaitsee noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Salon keskustasta. Paikka on Pentti Heinän kotitila, jossa hänen isänsä aloitti tomaatin, kurkun ja monien avomaavihannesten kasvatuksen jo 1960-luvulla.
Kun Pentti Heinä hurahti chiliin, hän teki sen täysillä.
”Erikoistuminen on tätä päivää. Kun siihen ryhdytään, on mentävä sata lasissa”, mies toteaa.
Näin hän on totisesti tehnyt. Chililajikkeita kasvaa huimat 40 erilaista. Joka vuosi kokeillaan jotain uutta.
”Jos chiliä ei ole tottunut syömään, kannattaa aloittaa hyvin pienesti ja siirtyä sitten isompiin määriin tai tulisempiin lajikkeisiin. Kaikkein vahvimmat chilit ovat niille, joilla ei ole lainkaan itsesuojeluvaistoa”, Heinä neuvoo.
Jos puraisu tuntuu polttavan koko nielua, kannattaa ensiavuksi juoda maitoa, piimää tai jogurttia, vaan ei koskaan vettä, sillä se levittää poltteen yhä laajemmalle. Chili onkin mausteena taiten käytettävä – ja parhaimmillaan upea, jopa koukuttava makuelämys.
Myös positiivisia terveysvaikutuksia sillä tiedetään olevan. Chilin syönti muun muassa kiihdyttää aiheenvaihduntaa.
”Kylmällä chilin puraisu lämmittää, kuumalla viilentää”, Heinä kertoo
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
Suomusjärveläisen Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo on tuonut ennakkoluulottomasti vanhan tilan ja sen vielä paljon vanhemman viljelykasvin – speltin – nykyaikaan. Birkkalan laadustaan kehuja saaneita spelttituotteita myydään kautta Suomen, ja kasvua haetaan viennistä.
Varsinais-Suomen Yrittäjät valitsi Simo Larmon Vuoden 2018 nuoreksi yrittäjäksi. Elokuun lopussa mies kisaa neljän muun hyvää työtä tehneen yrittäjän kanssa valtakunnallisesta Vuoden nuoren yrittäjän tittelistä.
Larmo ei ehdi lopputulosta turhia jännittää. Pelloilla odottavat puintityöt, ja elokuussa perheeseen odotetaan syntyväksi sisarus neljävuotiaalle Viialle. ”Menkööt kaikki samassa rytäkässä”, Simo nauraa.
Simo ja vaimo Riina jatkavat vuonna 1872 perustetun tilan pitoa nyt viidennessä sukupolvessa. Mukana toiminnassa ovat edelleen myös Simon vanhemmat ja sisaret.
”Vanhempani tutustuivat alkuvehnään eli spelttiin Keski-Euroopassa, jossa se on hyvin suosittua, ja ”hurahtivat” siihen. Speltti on ns. muinaisvilja, jota tiedetään kasvatetun jo noin 9 000 vuotta sitten, Simo Larmo kertoo.
Birkkalan tilalla on oma mylly, jossa jauhot jauhetaan perinteitä kunnioittaen kivimyllyllä. Kaikki spelttijauhot sopivat leivontaan ja ruoanlaittoon. Reseptejä kehitetään itse, ja niitä löytyy muun muassa yrityksen nettisivuilta birkkala.com ja pakkausten kyljestä.
Tuotteet viljellään luomuna ja ne ovat lisä- ja säilöntäaineettomia.
Puhdasta ja terveellistä
Simo Larmo kertoo, että speltti aletaan pikkuhiljaa tuntea myös Suomessa.
”Ihmiset hakevat vaihtoehtoja vehnälle. Spelttituotteet sopivat esimerkiksi herkkävatsaisille. Niissä on paljon hyviä kuituja, proteiinia ja B-vitamiinia.”
SSO:n marketeissa myydään useita Birkkalan spelttituotteita, kuten puuroihin sopivia isoja hiutaleita, leivontaan soveltuvia puolikarkeita jauhoja sekä Spelttivoileipäkorppuja. Lähialueen myymälöihin tuotteet viedään suoratoimituksina, muualle Suomeen ne kuljetetaan muun muassa S-ryhmän logistiikkakeskuksen, Inexin kautta. Asiakkaina on myös elintarviketeollisuutta, leipomoita ja horeca-alan yrityksiä.
Parhaillaan tuotteille haetaan uusia markkinoita. Vienti Englantiin, Saksaan, Italiaan, Ranskaan ja Espanjaan on jo käynnistynyt ja uusia vientimaita tähyillään.
”Simppelit, puhtaat tuotteet kiinnostavat Euroopassa, kuten puolestaan lähiruoka täällä meillä Suomessa”, rohkeasti kasvuhakuinen yrittäjä toteaa.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy
Lohikalojen palauttaminen Mustionjokeen on käynnistynyt Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatojen kalateiden rakentamisella. Tavoitteena on palauttaa lohi takaisin koko Karjaanjoen vesistöön sekä pelastaa Mustionjoella elävä jokihelmisimpukka eli raakku sukupuuttoon kuolemiselta. Yksi rahoittajista on SSO.
”Mustionjoella eli aikanaan runsas merivaelteinen lohi- ja taimenkanta. Kalojen nousu jokeen estyi, kun sinne rakennettiin neljä voimalaitospatoa. Kalateiden rakentamisesta ja kalakantojen palauttamisesta onkin haaveiltu lähes 50 vuoden ajan”, toiminnanjohtaja Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä kertoo.
Kun lohikalat hävisivät, joutuivat Mustionjoella elävät raakut vaikeuksiin.
”Raakun poikaset tarvitsevat lohikaloja lisääntyäkseen. Lohikalat vaelsivat aikoinaan Karkkilan ja Lopen perukoille saakka. Tavoitteena on nyt lohikalat palauttamalla pelastaa myös raakut”, Pönni jatkaa.
Karjaanjokeen kuuluvat Mustionjoen lisäksi Uudenmaan suurimmat järvet Hiidenvesi ja Lohjanjärvi. Hiidenveden kunnostuksen eteen on tehty töitä 1990-luvulta lähtien. Lohjanjärven tila on Hiidenvettä paljon parempi ja sinne lohikalat ensimmäisinä nousevat kaikkien neljän kalatien rakentamisen jälkeen.
Kaksi alinta eli Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatojen kalatiet rakennetaan pääosin kuluvan vuoden aikana. Åminnefors voidaan ottaa käyttöön keväällä 2019 ja Billnäs syksyllä vaelluskalojen nousukauden alkaessa.
Osa osuuskaupan vastuullista toimintaa
Hanke lohikalojen palauttamiseksi on vaatinut usean asiantuntijatahon yhteistyötä. Merkittävä rooli on Raaseporin kaupungilla, joka vastaa kalateiden rakentamisesta. Keskeisiä asiantuntijoita ovat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.
”Valuma-alueen kuntien Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi lisäksi hanketta ovat olleet taloudellisesti mahdollistamassa LIFE-IP-hanke, Valtion kärkihankerahoitus sekä ELY-rahoitus. Rahoittajin kuuluvat myös kalateiden omistaja Koskienergia Oy, yhdistyksemme LUVY, Sappi Kirkniemen paperitehdas, Tammisaari–Pohja ja Lohjanjärven kalastusalueet sekä Lohjanseudun ympäristöklusteri”, Pönni luettelee.
Keväällä mukaan liittyi SSO, joka on päättänyt tukea hanketta 10 000 eurolla. ”Olemme todella iloisia tästä. Ilman rahoittajia emme voisi olla nyt toteuttamassa kahta alinta kalatietä. SSO on merkittävä paikallinen toimija, joka haluaa edistää myös toimintaympäristönsä myönteistä kehitystä. Kestävien kalakantojen muodostuminen tuo tulevaisuudessa ihmisille mahdollisuuden myös kalastaa ja hyödyntää siten palautettuja kalakantoja”, Jaana Pönni sanoo.
”Kahden alimman kalatien valmistuttua alamme koota rahoitusta kahden ylimmän voimalaitoksen, Peltokoski ja Mustionkoski, kalateiden rakentamiseen. Toivomme, että SSO:n ja muiden mukana olevien yritysten
esimerkki rohkaisee uusia yrityksiä tulemaan mukaan rahoittamaan lohikalojen nousua Lohjanjärveen ja muihin latvavesiin.” Billnäsin kalatien rakentamista voi seurata reaaliajassa http://www.raasepori.fi/webcam/kalatie.
kirjoittaja: Pälvi Salo / Viestintäsalot Oy