Lohjan Pallo on perinteikäs jalkapalloseura, joka on perustettu jo vuonna 1966. Seuralla on edustusjoukkueen lisäksi harrastajia 3-vuotiaista aina ikämiehiin ja -naisiin saakka. Seura on Lohjan alueella merkittävä ihmisten liikuttaja ja yhteisöllinen toimija.

– Tunnettu lohjalainen poliitikko ja kansanedustaja Matti Saarinen oli mukana perustamassa seuraa, kun kolme alueen pienempää seuraa liitettiin yhteen. Saarinen oli tuolloin itse pelaajana mukana, Lohjan Pallon puheenjohtaja Mikko Koivisto kertoo.

Hän sanoo haastatelleensa Saarista itsekin vuonna 2021 hieman ennen kuin Matti hävisi taistelun sairautta vastaan. Lohjan Pallon kattava historiikki on Koiviston mukaan suunnitteilla, koska seuralla on pitkä historia ja paljon hienoja merkkipaaluja vuosien varrelta kerrottavana. Esimerkiksi Shefki Kuqi, kansainvälisesti menestynyt ja Suomen maajoukkueen riveissä loistanut pelaaja, päätti uransa Lohjan Pallon riveissä.

– Onneksi seuran sihteerillä on toimintahistoria hyvin hallussa ja valtava määrä lehtileikkeitä vuosien varrelta, koska itse olen ollut puheenjohtajana vasta tämän vuoden alusta, Koivisto nauraa.

Täysin pystymetsästä Koivisto ei ole seuran puheenjohtajaksi noussut vaan hän osallistui toimintaan jo muutamaa vuotta aiemmin.

-Aika perinteisesti se alkoi, kun pojan harrastuksen myötä aloitin 2017 perustetun vuonna  2011 syntyneiden poikien joukkueen joukkueenjohtajana. Jossain vaiheessa ryhdyin tekemään myös Lohjan Pallon markkinointia ja myyntiä. Sitä kautta kasvatettiin Lohja Cupia 140 joukkueen tapahtumasta 350 joukkueen tapahtumaksi. Moni ei uskonut, että niin suureksi voisimme sitä kasvattaa, mutta niin vain kävi, Koivisto iloitsee.

Pelaajamäärät kasvaneet koronan jälkeen kaikissa ikäluokissa

Koiviston mukaan korona oli Lohjan Pallolle ja muille sen kaltaisille seuroille taloudellisesti äärimmäisen raskas, koska kulut juoksivat, mutta ihmiset eivät päässeet harrastamaan kunnolla. Koivisto kertoo, että nyt koronan jälkeen harrastajamäärien kasvu on ollut huikeaa.

– Meillä on nyt suurin piirtein 620 pelaajaa. Vuoden 2016 strategiassa tavoiteltiin 400 pelaajaa. Yhdessä ikäluokassa on yli 80 pelaajaa, kun ikäluokkien harrastajamäärä on yleensä noin 40. Tilanne on toiminnan kannalta hyvä, mutta valmentajia ja tukihenkilöitä tarvitaan, Koivisto muistuttaa.

Vahvat juuret ovat hyvän harrastamisen edellytys

Koiviston arki Lohjan Pallon puheenjohtajana pitää sisällään juoksevien asioiden hoitamista yhdessä seuran toiminnanjohtajan kanssa, mutta pääpaino on kumppanuuksien rakentamisessa, yhteistyötahojen etsimistä ja toiminnan vakiinnuttamisessa.

– Lohjalla nousi kenttien hinnat, joten sitä tilannetta meidän pitää kompensoida, ratkaisu kun ei ole nostaa harrastamisen hintoja. Se tarkoittaa varainhankintaa, sponsorointitukien kartoitusta sekä strategiatyötä, että saadaan seuran juuret ja runko kuntoon. Vaikka seuralla on tällä hetkellä paljon pelaajia kaikissa ikäluokissa, niin toimiston väkeä ei ole paljoa. Jos aika sitoutuu vain tulipalojen sammuttamiseen, niin silloin se perusasioiden rakentaminen jää varjoon, Koivisto summaa.

Lohjan Pallo sai Kannustajat-tukea 3000 euroa. Koiviston mukaan rahalle on monta käyttökohdetta, joilla varmistetaan, että nuorilla on mahdollisimman hyvät harrastusmahdollisuudet.

– Kyllä tuki menee moneen asiaan, mutta erityisesti valmentajien koulutukseen. Valmentajia pitää olla ensin, jotta ne nuoret ja juniorit voivat tulla valmiiseen ympäristöön ja voivat osallistua hyvin suunniteltuun ja opettavaiseen harrastukseen, puheenjohtaja huomauttaa.

Tutustu Lohjan Pallon toimintaan >>

Olisiko yhdistyksellänne käyttöä 500–3000 euron tukisummalle?

Kannustajat-ohjelman haku on käynnissä 1.8.–30.9.2023. Tutustu ohjelmaan sekä hakukriteereihin ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä.

Salon omaishoitajat ry on Suomen vanhin itsenäinen omaishoitajien paikallisyhdistys. Se on perustettu jo vuonna 1995. Yhdistyksen ydintoimintaa on pitää omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa puolia ja toimia heidän puolestapuhujina.

Yhdistys toimii laajassa yhteistyössä omaisten, sote-toimijoiden, seurakuntien, oppilaitosten sekä omais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Toiminnan tarkoituksena on omaishoitotilanteessa olevien aseman parantaminen ja tukeminen sekä heidän heidän tarvitsemista palveluista tiedottaminen.

– Autamme omaisistaan huolehtivia henkilöitä jaksamaan paremmin ja pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan. Järjestämme vertaistukea, virkistystä, ohjausta ja valmennusta sekä välitämme omaishoitoa koskevaa tietoa, Salon omaishoitajat ry:n OmaisOivatyöntekijä Anniina Wehman kiteyttää.

Aina voi olla yhteydessä

Anniina on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa noin vuoden. Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja, joka tuli mukaan yhdistyksen toimintaan omien kokemuksien kautta.

– Olen aloittanut yhdistyksen toiminnassa vasta elokuussa 2022, joten pian tulee vuosi täyteen. Olen itsekin omaishoitaja omalle lapselleni ja sitä kautta tulin tutustuneeksi yhdistyksen toimintaan, Anniina kertaa.

Hänen mukaansa on tärkeää, että omaishoitajuudesta puhutaan enemmän. Yhdistyksen omaisoivatyöntekijöihin voi olla aina yhteydessä, vaikka tilanne perheessä olisi mikä hyvänsä.

– Ei ole niin pientä asiaa, etteikö kannattaisi ottaa yhteyttä meihin työntekijöihin. Täällä yhdistyksen tiloissa pidetäänkin kahviloita, joihin voi poiketa matalalla kynnyksellä kaikki, joita omaishoito kiinnostaa. Lisäksi me jalkaudumme ihmisten joukkoon erilaisissa tapahtumissa ja tiedotamme omaishoitoon liittyvistä asioista, Anniina summaa yhdistyksen periaatteita ja toimintaa.

Käytännön apua ja neuvoja arjessa pärjäämiseen

Anniinan ja Salon Omaishoitajat ry:n toisen OmaisOivatyöntekijän, Milka Leppiniemen, arkeen kuuluu myös OivaHetket, jotka ovat henkilökohtaista apua ihmisille suoraan. Ne ovat yksilöllisiä kohtaamisen hetkiä, joissa on mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa henkilökohtaisista kysymyksistä luottamuksellisesti.

– Usein se tarkoittaa käytännön asioita, eli autetaan lomakkeissa ja yritetään selvittää asioita, mutta tarjotaan myös sitä arkipäivän keskusteluapua, jos oma jaksaminen on koetuksella, Anniina toteaa.

Erityislapsille kylpyläpäivä ja vierailu hevostalleille

Salon Omaishoitajat ry sai SSO:n Kannustajat-tukea yhteensä 3 000 euroa. Anniinan ja Milkan mukaan tulos oli täysin odottamaton.

– Olimme todella yllättyneitä. Juhlimme, kun saimme niin paljon ääniä. Luulimme, että jäisimme äänestyksessä urheiluseurojen jalkoihin, mutta näköjään toimintamme on huomattu ja sitä arvostetaan, naiset iloitsevat.

Heillä on myös selkeä suunnitelma mihin äänestyksestä saatu Kannustajat-tuki kohdennetaan.

– Järjestämme erityislasten oman kylpyläpäivän Lohja Spa:ssa, ja silloin allasosasto on täysin heidän käytössään. Meille on tullut paljon uintiin liittyviä toiveita ja olemme miettineet, miten se voisi toteutua. Tämä tuki auttaa nyt siinä, Anniina kertoo.

– Siitä jää vielä vähän rahaa ylikin, joten käymme myöhemmin myös hevostalleilla, jossa on paljon kaikkea koettavaa, kuten ratsastusta ja kärryajelua. Yhdistyksemme haluaa luoda erityislapsiperheiden tapahtumissa suvaitsevan ja turvallisen ilmapiirin erityislapsiperheille ja pyrimme aina huomioimaan perheiden tarpeet mahdollisimman hyvin, Milka jatkaa.

Tutustu Salon Omaishoitajat ry:n toimintaan täällä

Olisiko yhdistyksellänne käyttöä 500–3000 euron tukisummalle?

Kannustajat-ohjelman haku on käynnissä 1.8.–30.9.2023. Tutustu ohjelmaan sekä hakukriteereihin ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vihdin paikallisyhdistys on perustettu 6.12.1923 Nummelan kansakoulussa. Yksi Suomen vanhimmista MLL:n paikallisyhdistyksistä viettää tänä vuonna siis upeita 100-vuotisjuhlia.

Yhdistys järjestää Vihdin alueella erilaista toimintaa ja tapahtumia lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen joka vuosi. Yhdistys työskentelee myös sukupolvien yhdistämisen hyväksi ja toiminnassa on mukana monia kylämummeja ja -vaareja.

Lasten onni on palkitsevinta

Johanna Fanaragiu on ollut MLL Vihdin hallituksessa rahastonhoitajana kolme vuotta. Hän vastaa myös yhdistyksen viestinnästä ja sosiaalisen median kanavien hallinnasta. Hän tietää, että yhdistyksen toiminta on alueella monille tuttua, mutta Kannustajat-äänestyksessä saatu äänimäärä yllätti silti.

– Olimme todella iloisesti yllättyneitä. On hieno huomata, että meidän toimintaa halutaan tukea ja sitä arvostetaan. Meidän toiminta on täysin vapaaehtoista, joten tämä tuki menee suoraan lapsille ja heille tehtäviin tapahtumiin. Toteutamme paljon ilmaista toimintaa, kuten perhekahviloita ja olemme mukana Leijat Nummelan Satumetsän yllä -tapahtumassa, Fanaragiu iloitsee. 

Hän kertoo itse lähteneensä mukaan toimintaan suojatiepäivystäjäksi. Parasta hänen mukaansa oli se, kun muutaman tunnin osallistumisesta sai palkkioksi hyvän mielen, kun näki lasten iloitsevan.

– Pidän erityisesti näistä lasten tapahtumista, joten olen niiden järjestämisessä mielelläni mukana. Osallistun tapahtumiin myös oman tyttäreni kanssa, Johanna kertoo.

Elokuvia, seikkailua ja kohtaamisia

Yhdistys täyttää sata vuotta joulukuussa, joten yhdistys on Fanaragiun mukaan järjestämässä hieman normaalia enemmän tapahtumia. Lapsille järjestetään oma 100-vuotisjuhla, mutta myös vapaaehtoisille on luvassa oma juhla, lisäksi kaikki ikäryhmät huomioidaan näissä tapahtumissa.

Fanaragiu kertoo, että he ovat hyödyntäneet Kannustajat-tukea jo muutamissa tapahtumissa, muun muassa elokuvailtojen järjestämisessä.

– Saimme 2500 euroa Kannustajat-tukea ja se on todella suuri raha meidän yhdistykselle ja toiminnalle. Olemme järjestäneet Kino Akselissa jo kaksi elokuvien ilmaisnäytöstä, joissa näytettiin Saapasjalkakissa ja Minions. Luvassa on vielä retki Somerniemen Sisumetsän puistoon, johon järjestetään kuljetus, sisäänpääsy ja pienet eväät. Tuella voimme korvata osan matkan kuluista, Fanaragiu iloitsee.

Kannustajat-tuki auttaa myös kiusaamisen kitkemisessä

Lasten yhdenvertaisuus on Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvoissa ja toiminnassa mukana oleville ihmisille äärettömän tärkeää. Sen vuoksi yhdistys järjestää Duudsoneiden kanssa kaikille Vihdin alueen seiskaluokkalaisille “Meidän koulussa ei kiusata” -tapahtuman.

– Se on sellainen matalan kynnyksen tapahtuma. HP ja Jarppi tulevat puhumaan koululaisille, otetaan yhteiskuvat ja allekirjoitetaan “Meidän koulussa ei kiusata” -sopimus. Olemme järjestäneet tapahtuman aiemminkin Nummelanharjun koululla. Siitä on tullut todella paljon hyvää palautetta. Seiskaluokkalaiset kuuntelivat HP:n ja Jarpin tarinoita todella tarkkaan, Fanaragiu toteaa tyytyväisenä. 

Tutustu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vihdin paikallisyhdistyksen toimintaan täällä

Olisiko yhdistyksellänne käyttöä 500–3000 euron tukisummalle?

Kannustajat-ohjelman haku on käynnissä 1.8.–30.9.2023. Tutustu ohjelmaan sekä hakukriteereihin ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä.

 

 

Salon Teatteri ry on perustettu vuonna 1961. Se on monipuolista ohjelmistoa tarjoava ammattijohtoinen harrastajateatteri. Teatteri tekee rohkeaa teatteritaidetta, tarjoaa alueen asukkaille elämyksiä sekä edistää teatteritaiteen saavutettavuutta.

Salon Teatteri on vuosien varrella tuottanut monia menestysnäytelmiä, kuten Sound of Music, Sylvi, Lumikit, Myrskyluodon Maija, Jekyll & Hyde, Maailman laidalla, Pesärikko, Päivänsäde, minä ja menninkäinen ja monia muita.

Teatterin toiminta on vuosien saatossa kehittynyt ja laajentunut, mikä on mahdollistanut eri taiteenalojen ammattilaisten työllistämisen produktioissa. Harrastajat ovat silti edelleen toiminnan sydän. Salon Teatterissa on noin 150 jäsentä, jotka vapaaehtoistyöllään mahdollistavat monipuolisten produktioiden toteutumisen.

Esiintyminen on harrastajalle paras palkinto

Salon Teatterin toiminnanjohtaja Mia Kuisma on ollut mukana teatterin toiminnassa jo 20 vuotta.

-Osallistuin toimintaan ensin harrastajanäyttelijänä ja aika pian liityin teatterin hallitukseen, jossa ehdin olla mukana melkein 16 vuotta, kahdeksan siitä puheenjohtajana. Nyt olen ollut teatterin toiminnanjohtajana viimeiset kolme vuotta, Kuisma muistelee.

Hänen mukaansa parasta teatteriharrastuksessa on se, että näkee ihmisiä, jotka nauttivat esiintymisestä tai löytävät itsestään esiintyjän uuden harrastuksen kautta.

-Lisäksi teatteriharrastus on heille ilmaista, monet harrastukset maksavat paljon, joten tämä on monelle henkireikä ja itseilmaisun keino, Kuisma tietää.

Kuka tahansa voi harrastaa teatteria

Salon Teatteri ry:n toiminnan mahdollistavat lipputulot, apurahat, kaupungin tarjoama tuki sekä varainhankinta. Kuisma kertoo kaikkien näiden varmistamisen kuuluvan hänen toimenkuvaansa.

-Teen kaikkia näitä, jotta teatteriproduktiot onnistuvat ja ovat mahdollisia toteuttaa. No ehkä myynti ja markkinointi on vähän vieraampaa. Ne ovat normaalisti meidän tuotantosihteerin töitä, joita olen nyt hänen perhevapaan aikana tehnyt, toiminnanjohtaja Kuisma naurahtaa. 

Kannustajat-tuki on hänelle ja yhdistykselle tärkeää, koska se tarkoittaa, että heidät ja heidän tekeminen on alueen asukkaiden toimesta noteerattu ja toimintaa alueen taidekasvattajana pidetään tärkeänä. Kuisman mukaan yhdistykselle osoitetulle 2500 euron suuruiselle Kannustajat-tuelle on jo kohdekin mietittynä.

-Salon Teatteri teki tiivistä yhteistyötä Salon kansalaisopiston kanssa lasten ja nuorten taiteen perusopetuksessa ja vuonna 2018 toiminta siirtyi kokonaisuudessaan Salon kansalaisopistolle. Olemme kuitenkin halunneet jatkaa tarjoamalla lapsille ja nuorille mahdollisuutta olla mukana produktioissa sekä toiminnassa. Joten Kannustajat-tuki käytetään kokonaisuudessaan lapsille ja nuorille suunnatun näyttelijäkurssin järjestämiseen, jotta he saavat parhaan mahdollisen tuen heille tärkeään harrastukseen, Kuisma iloitsee. 

Olisiko yhdistyksellänne käyttöä 500–3000 euron tukisummalle?

Kannustajat-ohjelman haku on käynnissä 1.8.–30.9.2023. Tutustu ohjelmaan sekä hakukriteereihin ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä.

 

Tutustu Salon teatterin toimintaan >>

 

Yöjalka ry on vuonna 1990 toimintansa aloittanut vapaaehtoisjärjestö, jonka toimintaan kuuluu katupartiointi ja tukihenkilötoiminta. Tukihenkilötoiminnan ja katupartioinnin kohderyhminä ovat nuoret.

Yhdistys perustettiin, kun Vihdin katujen yöelämä, varsinkin Nummelan taajamassa, herätti huolta paikallisissa vanhemmissa ja vaikuttajissa. Silloinen koulutoimenjohtaja Seppo Lehtokangas ja Nummelan yläasteen vararehtori Paavo Pärnänen ottivat julkisesti kantaa nuorten huolestuttavaan vapaa-ajan viettoon viikonloppujen osalta ja kantoivat vastuunsa yhdessä tunnetun vihtiläisen nuorisotyötekijän Kimmo Järvisen kanssa. 

Yhdessä he päättivät aloittaa vapaaehtoisen katupartiointitoiminnan alueen nuorten parissa.

Nuorten kanssa työskentely houkutti mukaan 

Yöjalka ry:n järjestösihteeri Nina Bodö on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa tasan vuosikymmenen. 

-Nyt tulee kymmenen vuotta täyteen, siitä kun vuonna 2013 aloitin työskentelyn yhdistyksessä. Asuin ulkomailla ja olin sosiaalitoimella töissä, mutta kun tilaisuus tuli eteen, niin siirryin järjestösihteerin tehtävään. Minua innosti nuorten kanssa työskentely, joten hyppäsin ihan uuteen alaan. Kiinnostus oli kova, ja olen todella nauttinut näistä vuosista, Bodö toteaa.

Yöjalka ry:n järjestösihteerin tehtäviin kuuluu yhdistyksen hallinnollliset tehtävät, toimistotyöt, vapaaehtoisten koulutus, tapahtumien järjestäminen, eli kaikkien yhdistyksen keskeisten toimintojen pyörittäminen.

-Kyllä meillä vapaaehtoiset tekevät sitä tärkeää katupartiointityötä ja minä yritän omalla panoksellani tukea ja mahdollistaa sitä toimintaa, Bodö kiteyttää.

Huoli nuorten hyvinvoinnista on kova

Bodön mukaan tilanne Vihdin ja erityisesti Nummelan yöelämässä on hieman rauhoittunut kuluneen vuosikymmenen aikana, mutta aina on niitä, joilla menee vähän huonommin. Siksi Yöjalka ry:n työlle on tilausta.

-Meillä on huoli siitä, että entistä nuoremmat pyörivät myöhään tuolla kaduilla. Jopa 9-10 -vuotias saattaa tulla kylillä vastaan yhdentoista aikaan. Se ei ole meidän mielestämme ihan ok, Bodö murehtii.

Yöjalka ry sai SSO:n Kannustajat-äänestyksessä 3 000 euroa tukea. Sillä parannetaan katupartiotyötä tekevien mahdollisuuksia auttaa avun tarpeessa olevia nuoria. 

-Kyllä se tuki kohdistuu katupartiotoimintaan. Hankimme tuella jo pop up -teltan, jossa on meidän logot, jotta nuoret löytävät meidät helpommin ja tunnistavat meidät tuolla kadulla. Lisäksi hankimme grillin, jolla koulujen päätöksessä paistettiin nuorille makkaraa. 50 pakettia meni ihan samantien. Lisäksi hankitaan katupartiolle oma puhelin, jolla voivat ottaa yhteyttä joko vanhempiin tai viranomaisiin entistä helpommin, Bodö summaa.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Makkaranpaistosta ja yhdistyksen teltasta onkin muodostunut Bodön mukaan heille tärkeä kohtaamispaikka alueen nuorten kanssa.

-Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi saada yhteys nuoriin, kun se kohtaaminen tapahtuu tällaisessa helpossa ja matalan kynnyksen paikassa. Koulunpäätöksessä seistiin kolmeen asti yöllä teltalla ja vielä silloin nuoria tuli makkaraa hakemaan. Murheelliseksi veti mielen, kun muutama nuori sanoi illan aikana, että se makkara on heidän iltapalansa, Bodö muistelee.

-Siksi tämä tuki oli meille tosi tärkeä juttu. Minulla ihan itku pääsi, kun näin, että meitä on näin paljon äänestetty. Luottamus antaa potkua työhön, ja osoittaa, että tekemämme työ on huomattu, Bodö kiittää Yöjalka ry:tä äänestäneitä. 

Olisiko yhdistyksellänne käyttöä 500–3000 euron tukisummalle?

Kannustajat-ohjelman haku on käynnissä 1.8.–30.9.2023. Tutustu ohjelmaan sekä hakukriteereihin ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä.

 

Tutustu Yöjalan toimintaan täällä >>

 

Lohjan Diabetesyhdistys on perustettu jo vuonna 1980 ja sen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki sekä sen ympäristöalueet Karjalohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio sekä Vihti.

Yhdistyksessä on liki 700 jäsentä, mikä tekee siitä Etelä-Suomen toiseksi suurimman diabetesyhdistyksen. Yhdistyksen toiminta pyörii täysin vapaaehtoisvoimin ja toiminnan keskiössä ovat diabeetikot ja heidän läheistensä tukeminen.

Kaikki ansaitsevat vertaistukea – yhteisöllisyys auttaa vaikeassa tilanteessa

Marsa Valtonen on ollut Lohjan diabetesyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2018, mutta hänellä on pitkä historia diabetesyhdistysten ja diabeteksen parissa.

Vuonna 1993 hänen pojallaan puhkesi diabetes ja hyvin pian sen jälkeen hän etsi vertaistukea muilta sairauden kanssa tekemisissä olevilta. Hän otti yhteyttä diabetesliittoon, josta hän sai tukea ja neuvoja. 1990-luvulla diabetes yleistyi Varsinais-Suomessa ja varsinkin lapsilla, joten Valtonen päätti perustaa Mynämäelle oman diabetesyhdistyksen.
Pian yhdistyksen vertaistuelle olikin tarvetta sillä Marsan toisellakin pojalla todettiin diabetes.

-Olen ammatiltani erityissairaanhoitaja ja opettaja, mutta aina kun oma lapsi sairastuu, niin silloin lapsen hyvinvointi on päällimmäisenä mielessä. Vertaistuki auttaa käsittelemään asioita ja saa mielen pois niistä sairauden vaikeimmista liitännäissairauksista ja pahimmista peloista, joita omassa työssä kohtaa usein, Marsa toteaa.

Myöhemmin Valtonen oli puheenjohtajana  Järvenpään seudun Diabetesyhdistyksessä. Osallistuminen Lohjan diabetesyhdistyksen toimintaan oli selvää, kun elämä kuljetti hänet Lohjalle.

-Osallistuin ensimmäisen kerran syyskokoukseen ja tulin ulos puheenjohtajana, Valtonen nauraa.

Kannustajat-tuki auttaa monipuolisesti

– Meidän perhekerhollamme on kahdeksan kertaa vuodessa vertaiskokoontumisia, joissa on aina mukana diabetesta sairastavien lisäksi heidän vanhempia, kavereita ja perheen muita jäseniä, koska on tärkeää madaltaa kynnystä kohdata sairaus ja osoittaa, ettei diabeteksen kohtaamista tarvitse pelätä, Valtonen summaa.

Valtosen vanhempi poika kuoli 39-vuotiaana diabeteksesta sokeutuneena, halvaantuneena  ja munuaissiirron saannin jälkeen.

-Olen itse nähnyt mitä tämä sairaus voi olla, kun lapsi saa kaikki mahdolliset liitännäissairaudet diabeteksesta. Niistä huolimatta hän pysyi positiivisena ja osallistui toimintaan, jossa toimi vertaisohjaajana muille eri tavoin vammaisille henkilöille. Onneksi näin laajat ja  vakavat liitännäissairaudet ovat harvinaisia ja suurin osa diabeetikoista selviää elämässään hyvällä hoitotasapainolla paremmin, Valtonen toteaa.

Lohjan diabetesyhdistys sai Kannustajat-tukea yhteensä 2500 euroa. Valtosen mukaan summaa hyödynnetään yhdistyksen toiminnassa laajasti, mutta erityisesti vertaistuen järjestämisessä.

-Koko toimintamme perustuu diabeetikoiden tukemiseen, vertaistuen tarjoamiseen ja tapahtumien järjestämiseen yhdistyksen jäsenille ja heidän perheilleen. Järjestämme tapahtumia kaikenikäisille ja heidän toiveidensa mukaisesti. Teemme retkiä lähiympäristön kohteisiin, järjestämme leirejä lapsille ja nuorille ja käymme konserteissa ja teatteriesityksissä. Siksi tämä tuki on todella tärkeä. Ihan sydän sykähti, kun näimme että saimme näin suuren tuen. Ihmiset ymmärtävät, että tämä vertaistuki on äärettömän tärkeää näille diabetespotilaiden perheille ja ystäville, Valtonen uskoo.

Olisiko yhdistyksellänne käyttöä 500–3000 euron tuelle?

Kannustajat-ohjelman haku on käynnissä 1.8.–30.9.2023. Tutustu ohjelmaan sekä hakukriteereihin ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä.

 

Tutustu Lohjan Diabetesyhdistyksen toimintaan >>

Vapaaehtoisessa palokunnassa nuoriso-osaston johtaja vastaa nuoriso-osaston toiminnasta ja osaltaan tulevaisuuden pelastushenkilöstön kouluttamisesta. Vihdin VPK:ssa tätä arvokasta työtä tekee Janne Mäenpää yhdessä nuoriso-osaston varajohtajan ja muun henkilöstön kanssa. Hänelle tärkeintä VPK:n toiminnassa on ihmisten auttaminen.

“Paloturvallisuudesta neuvominen, kouluttaminen ja se konkreettinen avun antaminen pelastustehtävissä ovat minulle ne tärkeimmät seikat VPK:n toiminnassa. Nuoriso-osaston tehtävä on äärettömän tärkeää, koska 90 prosenttia meidän aktiivisista jäsenistä ovat käyneet meidän oman koulutuksen ja ihan nuoresta pitäen. Aika harvoin tänne aikuisia saapuu, jotka sanovat, että haluaisivat tulla mukaan toimintaan”, Mäenpää summaa.

Vuosikymmenien harrastuksesta elämäntapa

Hän aloitti itse VPK-harrastuksen heti kymmenvuotiaana, joka on monessa vapaapalokunnassa harrastuksen aloittamisen ikäraja.

“Nyt on 22 vuotta yhteensä takana ja aika on mennyt kuin siiviillä. Itse eksyin mukaan vähän kuin vahingossa. Kävelin kerran tästä ohi ja paloautot kiinnostivat, joten kurkkasin sisään, sitten kouluttaja jo kutsuikin mukaan seuraaviin harjoituksiin ja sillä tiellä ollaan vieläkin”, Mäenpää nauraa.

Mäenpään tehtäviin kuuluu nuoriso-osaston päivittäisen toiminnan pyörittämisen lisäksi vuosisuunnittelu sekä harjoittelurungon valmistelu. Hän varmistaa, että kouluttajia on aina riittävästi paikalla, jotta peruskoulutuksen vaatimukset saadaan turvalisesti ja tehokkaasti toteutettua.

Välineet takaavat turvallisuuden

SSO:n Kannustajat-ohjelman kautta jaettiin 15 000 euron tukipotti lokakuussa 2022 järjestetyn Kannustajat-äänestyksen avulla. Äänestyksessä SSO:n asiakasomistajat, eli alueen asukkaat, pääsivät äänestämään Kannustajissa mukana olevaa yhdistystä, jolle halusivat tuen kohdistuvan. Vihdin vapaaehtoinen palokunta sai äänestyksessä lähes 400 ääntä ja 2000 euron tuen.

Mäenpään mukaan sillä on valtava merkitys, että paikalliset ovat nähneet heidän toimintansa niin tärkeäksi, että ovat halunneet heitä äänestää. Suurin osa heidän normaalista budjetistaan menee nuorten koulutusleireihin ja niiden maksuihin. Sen vuoksi Kannustajat-tuki tuli todelliseen tarpeeseen.

“Tukisummalla ostetaan nuorille uusia varusteita, kuten kypärät ja uudet haalarit. Eli kaikkea toiminnassa vaadittavaa käytännön tavaraa, jota ilman koulutusta on vaikea turvallisesti toteuttaa”, Mäenpää iloitsee.

 

Tutustu myös muihin Kannustajat-tukea saaneiden tarinoihin >>

SSO:n Kannustajat-tukea jaetaan myös vuonna 2023. Haku on nyt auki.

Ilmoita yhdistyksesi mukaan Kannustajat-ohjelmaan >>

 

SSO:n Kannustajat-ohjelman kautta jaettiin 15 000 euron tukipotti lokakuussa 2022 järjestetyn Kannustajat-äänestyksen avulla. Äänestyksessä SSO:n asiakasomistajat, eli alueen asukkaat, pääsivät äänestämään Kannustajissa mukana olevaa yhdistystä, jolle halusivat tuen kohdistuvan.

Vuonna 2022 tukea saaneista yhdistyksistä moni oli urheiluseuroja, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, mutta myös vapaaehtoiselle palokuntatoiminnalle osoitettiin tukea Salossa ja Vihdissä. Kaikkia tukea saaneita yhdistyksiä yhdistää se, että ne tarjoavat tukea, iloa ja turvaa jäsenilleen ja harrastajilleen. Tämä pätee myös Vihdin Teatteri ry:hyn. Yhdistys sai 150 ääntä ja 1000 euroa tukea äänestyksestä.

Teatteriharrastus ilahduttaa ikään katsomatta

Vihdin Teatteri ry:n lasten ja nuorten teatterin toiminnasta vastaa teatterituottaja Jenni Kanta-Oksa, joka tuntee teatterinsa ja sen harrastajat läpikotaisin.

“Itse olen tullut mukaan teatterin toimintaan äitini mukana jo ihan lapsena, eli yli kolme vuosikymmentä olen ollut mukana toiminnassa”, Kanta-Oksa naurahtaa.

Hänen mukaansa teatterin toiminnassa tärkeintä on se, että he voivat tarjota teatteriharrastusta ihan kaikille ikäluokkaan tai sukupuoleen katsomatta.

“Meillä tarjotaan teatterin harrastamisen mahdollisuutta kaikille. Meillä on paljon lapsia ja nuoria ihan 6-vuotiaista alkaen ja usein myös heidän vanhemmat ovat mukana toiminnassa. Joulukuussa kaksi meidän toimintaan aktiivisesti osallistuvaa täytti 80 vuotta, joten ikähaitarissa on laajuutta”, Kanta-Oksa iloitsee.

Paluu kulttuuritoiminnan pariin on riemukas

Korona kohteli urheilu- ja kulttuuritoimintaa kovalla kädellä. Isojen ryhmien harrastukset olivat pitkään mahdottomia toteuttaa. Jenni Kanta-Oksan mukaan Vihdin Teatterilla palataan nyt koronaa edeltävään tilanteeseen.

“Teatteriryhmissä väkeä on jälleen hyvin, mutta meillä oheistoiminnassa, kuten teatterin kahvion pyörittämisessä, näkyi väen vähentymistä. Se on toki ihan ymmärrettävää, koska moni siinä mukana olleista on ollut varsin iäkästä. Onneksi tilanne on nyt palaamassa taas normaaliin”, teatteriohjaaja Kanta-Oksa summaa.

Hänen oma toimenkuvansa koostuu muun muassa teatterin toiminnan organisoinnista, tuntien ohjauksesta, uusien näytelmien etsimisestä, erilaisten rahoitusten hakemisesta.

“Parasta on kuitenkin teatterituntien vetäminen. Se on mahtavaa, kun saa ryhmät innostumaan ja näkee niitä onnistumisia”, Kanta-Oksa kiteyttää.

Hän kertoo, että Kannustajat-tuella hankitaan teatteriin materiaalia lavastukseen ja puvustukseen.

“Suurin osa normaalista budjetista menee toiminnan pyörittämiseen, joten olemme olleet lavastuksen ja puvustuksen suhteen luovia. Toisaalta se on ollut myös hauskaa, koska erityisesti lapset pitävät lavasteiden askartelusta muun muassa pahvilaatikoista. Silti on ihanaa, että voimme panostaa hieman enemmän esimerkiksi puvustukseen”, Kanta-Oksa kertoo.

Hän sanoo olevansa aktiivisesti mukana Vihdin yhteisöllisessä toiminnassa ja sen vuoksi hän ilahtui erityisen paljon siitä, että Kannustajat-tuki tuli juurikin sieltä alueen asukkailta, eli SSO:n asiakasomistajilta, jotka heidän toimintaansa arvostivat antamalla äänensä teatterin toiminnalle.

“Se on hienoa, että olemme saaneet tällaista tunnustusta. Jollain tavalla olemme onnistuneet vaikuttamaan alueemme ihmisiin”, Jenni iloitsee.

 

Tutustu myös muihin Kannustajat-tukea saaneiden tarinoihin >>

SSO:n Kannustajat-tukea jaetaan myös vuonna 2023. Haku on nyt auki.

Ilmoita yhdistyksesi mukaan Kannustajat-ohjelmaan >>

Virkkalan Tarmo ry on yksi SSO:n Kannustajat-tukea vuonna 2022 saaneista yhdistyksistä. SSO:n Kannustajat-ohjelman kautta jaettiin 15 000 euron tukipotti lokakuussa 2022. Tukea saaneet yhdistykset valittiin Kannustajat-äänestyksen avulla. Äänestyksessä SSO:n asiakasomistajat, eli alueen asukkaat, pääsivät äänestämään Kannustajissa mukana olevaa yhdistystä.

“Minulle se on ehdottomasti luottamuksen osoitus. Olen erittäin iloinen siitä, että alueemme ihmiset ovat huomanneet ja arvostavat sitä työtä mitä me olemme tähän mennessä tehneet. Iso kiitos sekä Osuuskaupalle että meitä äänestäneille tästä tuesta, Virkkalan Tarmon puheenjohtaja Mikko Mustalahti iloitsee.

Virkkalan Tarmo on vuonna 1970 perustettu yleisseura. Alkuvuosina ViTa:ssa harrastettiin yleisurheilua, hiihtoa ja lentopalloa. 1990-luvun alusta lähtien seuran ykköslajiksi on noussut jalkapallo. Kilpailutoimintaa on myös salibandyssä ja käsipallossa.

Virkkalan Tarmon toiminnan kulmakivenä on kaikki pelaa ajattelu. Tarkoituksena ja tavoitteena on tarjota mukavaa, monipuolista. ja jatkuvaa harrastustoimintaa ja taata peliaikaa taidoista riippumatta. Lähtökohtana on se että, että jokaisella lapsella on oikeus nauttia lajin lumosta, pelitaidoista tai fyysisestä kehityksestä huolimatta.

Matala kynnys kokeiluun – kilpailutoimintaa halukkaille

Mustalahti kertoo itse osallistuneensa Virkkalan Tarmon toimintaan ensin vanhempana vuodesta 2016, mutta keväästä 2022 alkaen hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana.

“Meidän toiminta lähtee siitä, että kaikki pystyvät harrastamaan riippumatta tulotasoista. Meidän kautta pääsee osaksi kilpatoimintaa, kuten käsipalloa nuorten sm-sarjassa. Nykyinen käsipallon joukkue on kasattu meidän harrasteryhmien avulla. Sieltä on löytynyt niitä halukkaita, jotka nauttivat kilpailutoiminnasta”, Mustalahti summaa.

Kilpailutoimintaan osallistuminen ei kuitenkaan ole ehto harrastamiselle. Mustalahden mukaan tärkeämpää on se, että harrastustoimintaan osallistuvilla on mukavaa ja he nauttivat pelaamisesta yhdessä.

Virkkalan Tarmoa äänesti Kannustajat-äänestyksessä lähes 200 ihmistä ja tukea yhdistys sai toiminnalleen 1000 euroa.

“Käynnistimme tuen avulla juuri käsipallokerhon ala-asteikäisille, Siellä on tärkeintä kehittää niitä henkilökohtaisia taitoja ja motoriikkaa. Kerhoissa lähdetään aina ihan alusta liikkeelle. Ja tätä periaatetta toteutamme kaikissa meidän lajeissa. Matalan kynnyksen kerhoissa voi kokeilla muun muassa jalkapalloa, käsipalloa ja salibandya”, Mustalahti muistuttaa.

 

Lue lisää ja ilmoita yhdistyksesi mukaan täällä >>

Tutustu myös muihin Kannustajat-tukea saaneiden tarinoihin >>

 

Salon vapaaehtoisen palokunnan toiminnan keskiössä on operatiivinen toiminta eli hälytystoiminta, mutta myös lapsille ja nuorille tarjottava innostava ja kiinnostava harrastus palokuntatoiminnasta VPK:n nuoriso-osaston järjestämänä. VPK:ssa nuoret oppivat palo- ja pelastustoimintaan liittyvien taitojen lisäksi kodin ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyviä taitoja. Lisäksi liikunnallinen tavoite on fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpitäminen.

“Mutta kaikkein tärkeintä VPK:n toiminnassa on se auttamisen halu. Se on kaikkein tärkeintä, vaikka nuorisotyökin on tärkeää, mutta myös se konkreettinen ihmisten auttaminen hätätilanteissa”, Salon VPK:n nuoriso-osaston varajohtaja sekä nuorten kouluttaja Mirja Niinivirta kiteyttää.

Salon vapaaehtoinen palokunta ry:n hakemus sai lähes 360 ääntä SSO:n Kannustajat-tuen äänestyksessä, jossa SSO:n asiakasomistajat, eli alueen asukkaat, saivat äänestää tukea hakeneita yhdistyksiä. Salon VPK sai suurimman mahdollisen 2 000 euron tuen toiminnalleen.

“Olin itse tosi yllättynyt että saimme noin paljon tukirahaa. Se tarkoittaa, että ihmiset tietävät meidän toiminnastamme. Palokunnat ympäri Suomen ovat pulassa, koska osallistujamäärät ovat kaikilla laskussa, joten tuelle on tilausta”, Niinivirta uskoo.

Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana VPK:n toiminnassa yli kaksikymmentä vuotta.

“Ensikosketus VPK:n toimintaan tuli ystävän kautta. Taisin olla kymmenvuotias, kun tulimme mukaan toimintaan. Ensin palokuntanuorena ja siitä mukaan hälytystoimintaan ja lopulta nuorten kouluttajaksi”, nyt 35-vuotias Niinivirta muistelee.

Kannustajat-tuki mahdollistaa poikkeuksellisia oppeja

Niinivirta kertoo, että SSO:n Kannustajat-tuki käytettiin Salon alueen palokuntanuorten koulutustapahtuman järjestämiseen. Ei siis pelkästään Salon VPK:n vaan koko alueen palokuntanuorille tarkoitettuun tapahtumaan.

“Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän ja pystytään tarjoamaan tasokkaampaa koulutusta. Me pystyimme toteuttamaan tuen avulla sellaisia harjoituksia, joita nuoret eivät kovin usein pääse harjoittelemaan. Nuoret saivat myös itse ehdottaa koulutuspäivän sisältöä, joten opettelimme auton hajottamista onnettomuustilanteessa, savusukeltamista ja miten palon aikana toimitaan”, Niinivirta luettelee.

Koulutuspäivässä oli Niinivirran mukaan mukana noin 30 nuorta, mutta korona on syönyt osallistujia ja lisää osallistujia kaivataan mukaan palokuntatoimintaan ympäri Suomea.

“VPK:hon kannattaa osallistua siksi, että se on äärettömän monipuolista harrastustoimintaa, johon voi osallistua kuka tahansa ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lisäksi oman osallistumisen voi suunnitella itse. Toiminnan kautta pääsee kiinnostaviin paikkoihin ja kaikkeen saa osallistua, jos oma aika riittä. Meillä on leirejä, varainhankintaa ja tapahtumia, joista saa paljon uusia tuttavuuksia ympäri Suomea”, Niinivirta luettelee palokuntatoiminnan parhaita puolia.

 

Lue lisää ja ilmoita yhdistyksesi mukaan Kannustajat-ohjelmaan >>

Tutustu myös muihin Kannustajat-tukea saaneiden tarinoihin >>